Paikallisuutiset

Perinnenyrkki: Paluumuuttajat jokilaaksoa rakentamassa

Rahkosen Vanhantuvan 1700-luvulla rakentaneella isäntäparilla on tuhansia jälkeläisiä.

Vanhatupa. Paavali Rahkosen savupirtti sijaitsi takana olevalla pellolla. Liisan pikkusisko Anna Erkintytär Rahkonen ja Juho Mikonpoika Kattilakoski vihittiin 1758. He rakensivat tämän talon 1780-luvulla. Mieslinja katkesi Erkki Kustaanpoika Rahkoseen. Tytär Liisa Erkintytär Rahkonen ja Antti Erkinpoika Huhtakoski vihittiin 1750. Antti oli jakamattoman kantatilan viimeinen isäntä. Tila jaettiin Antin isännyysvuosien jälkeen Erkin tyttärien kesken kolmeen samankokoiseen osaan.
Vanhatupa. Paavali Rahkosen savupirtti sijaitsi takana olevalla pellolla. Liisan pikkusisko Anna Erkintytär Rahkonen ja Juho Mikonpoika Kattilakoski vihittiin 1758. He rakensivat tämän talon 1780-luvulla. Mieslinja katkesi Erkki Kustaanpoika Rahkoseen. Tytär Liisa Erkintytär Rahkonen ja Antti Erkinpoika Huhtakoski vihittiin 1750. Antti oli jakamattoman kantatilan viimeinen isäntä. Tila jaettiin Antin isännyysvuosien jälkeen Erkin tyttärien kesken kolmeen samankokoiseen osaan. Kuva: Olavi Keski-Rahkonen

Maahanmuutto on tunteita herättävä keskustelunaihe nykypäivinä, mutta muuttaminen ei ole mitään uutta jokilaaksamme. Tässä kuvaan hiukan vanhempaa maahanmuuttajaperhettä, jonka jäsenillä on ollut menestystarinan panos jokilaaksomme rakentamisessa sen jokaisessa pitäjässä. Kun maailmalla on myrskynny

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä