Paikallisuutiset

Kunnissa asiat eivät etene kuin elokuvissa – "Lehmän hermot pitää olla", yli 30 vuotta Kaustisen kunnanjohtajana toiminut Arto Alpia pelkistää työn paineet ja nopean somepalautteen

Toista kierrosta on menty Kaustisellakin. Eikä ole todellakaan nykyisin harvinaista, että kuntajohtajien rekrytoinneissa tarvitaan ”keräilyeriä”.

Kaustisella haetaan seuraajaa yli kolmen vuosikymmenen ajan (vuodesta 1991) kuntaa johtaneelleArto Alpialle, joka onkevään aikana siirtymässä kohti virallisesti syyskuun alussa koittavia eläkepäiviä.

Kaustisella on takana kaksi hakukierrosta. PiskuiselleLestijärvelle haetaan kunnanjohtajaa nyt kolmatta kierrosta. Hieman Lestijärveä isompaan Ouluunkin jouduttiin hakemaan kaupunginjohtajaa kahdella kierroksella.

Oulussa tilanne oli sikäli erikoinen, että istuva kaupunginjohtaja Päivi Laajala – kotoisin Haapajärven Kumisevan kylältä – ei aluksi hakenut jatkokautta. Teki niin toisella hakukierroksella, muttahävisi lopulta yhden äänen erotuksella (33–34) virkavaalin Seppo Määtälle.

Kokkolassa kaupunginjohtajan hakuprosessi on aloitettu, mutta vielä paikkaa ei ole laitettu auki. Nykyisen kaupunginjohtajan Stina Mattilan seitsenvuotiskausi päättyy ensi elokuun lopussa. Mattila ei ole kertonut jatkoaikeistaan.

Arto Alpia on voinut seurata paraatipaikalta alan kehitystä. Siinä on piirteitä, jotka eivät aivan kaikki varsinaisesti houkuttele pyrkimään kuntien ja kaupunkien keulakuviksi.

Kyse ei tietenkään ole yhden naisen tai tai miehen show´sta, mutta tavallaan siitäkin.

– Kunnanjohtajan paikka on tosi näkyvä. Se vaatii määrätynlaista luonnetta. Jos vertaa yksityiseen sektoriin ja vaikka valtionkin virkamiehiin, niin tässä on poliittinen kehys koko ajan ympärillä, Alpia toteaa.

Jos yksityisten yrityksen johtamisen ja kuntapäättämisen eroja katsoo, kärjistäen voisi vertailla yötä ja päivää.

– Joskus asiat pitää käsitellä kolmeen kertaan – lautakunnassa, kunnanhallituksessa ja -valtuustossa – ennen kuin päätös tulee. Aikaa voi mennä monta kuukautta, kun joku yksityisen yrityksen johtaja päättäisi vastaavan asian siinä paikassa. Kunnanjohtajan tehtävä vaatii määrätynlaista luonnetta.

Varmaankin kärsivällisyys on yksi oleellinen osa tuota vaadittavaa luonnetta?

– Lehmän hermot pitää olla, Alpia naurahtaa.

Lehmän hermoja aletaan pian vaatia myös päättäjiltä, jotka kunnanjohtajia valitsevat.Suomessa on 309 kuntaa, joiden koot, toimintaympäristö ja taloustilanteet totta kai vaihtelevat huomattavasti. Melkeinpä kaikissa kunnissa oleellisin ja akuutein asia tuppaa aina olemaan talous. Se on myös kunnanjohtajan pestin tärkein yksittäinen onnistumiskriteeri. Ei aina ainoa, mutta aina ohittamaton.

– Jos ei ole mitään ongelmia ja asiat sujuvat hyvin, eihän silloin ole mitään vaikeuksia. Vaan jos tulee joku ongelma, talous- tai joku muu ongelma, kyllä se on kunnanjohtaja, joka siinä on keskeinen ihminen. Hän saattaa olla aika yksinkin siinä tilanteessa, Arto Alpia toteaa.

Nimenomaan jos talous sakkaa eikä sitä tunnuta saavan kuntoon, itseoikeutettu syyllinen on kunnanjohtaja. Vaikka lopulliset päätökset tekevätkin kuntavaaleissa valitut poliitikot.

– Jos ruvetaan tekemään säästötoimenpiteitä tai toimenpiteitä ongelmien korjaamiseksi, kyllä se hyvin helposti henkilöityy kunnanjohtajaan. Hänen on vietävä ne maaliin. Onnistuu tai ei.

Jos ei onnistu tai esittää jotain epäsuosittua ratkaisua, palaute tulee sosiaalisen median myötä nykypäivänä nopeasti, kohtisuoraan ja monesti armottomasti. Mahdollisesti nimettömänä.

Sekin saattaa syödä miestä ja naista.

– Ennen vanhaan meilläkin päin joku saattoi kirjoittaa Perhonjokilaakso-lehteen. Seuraavan viikon lehdessä oli vastine, jos oli. Silloin rytmi oli tällainen, mutta ei ole enää, Alpia naurahtaa.

Nyt eletään toista maailmaa, joka poikkeaa rajusti Arto Alpian uran alkuvuosista 1990-luvun alusta.

– Silloin saattoi vielä joku pikkukunta elää kuin lintukodossa. Eivät siellä maailman melskeet ja menot paljon tuntuneet. Nyt maailman hektisyys ja monelta puolelta tulevat paineet vaikuttavat heti.

Toki 1990-luvun alussakin paineita tuli ilman sosiaalista mediaakin Suomen ajauduttua suureen lamaan, joka tietysti heijastui kuntiinkin.

Kunnanjohtaja ei voi menestyksellisesti hoitaa hommaansa ilman toimivia suhteita poliittisiin päättäjiin. Tässä asiassa korostuu kunnanhallituksen puheenjohtajan rooli, jota Alpia korostaa.

Joskus asiat vain menevät hakauksiin. Tässä skismassa eivät demokraattisesti valitut poliitikot tietenkään väisty. Heidän vaihtonsa mahdollistuu joka neljäs vuosi. Kuntajohtajan tilanne on toinen. Alpia ottaa vertauskuvan joukkueurheilusta.

– Kun joukkuetta ei voi vaihtaa, vaihdetaan valmentaja.

Johtaminen, luottamuspula... Siinä syitä, joiden pohjilta kuntajohtajille on usein alettu näyttää ovea. Ennen oli yksinkertaisempaa. Alpia pelkistää hieman huumorillakin:

– Alkuaikoina kun tulin kunnanjohtajaksi oli kaksi asiaa, joista kunnanjohtaja sai potkut. Toinen oli se, että jäi hakematta joku valtionapu, jonka olisi voinut saada. Tai sitten rupesi viinan kanssa läträämään.

Alpia puhuu nyt omassa asiassaan, mutta kysytään silti: haetaanko Kaustiselle nyt ”uutta Alpiaa” vain nimenomaan ”ei uutta Alpiaa”.

Tovi hiljaisuutta ja naurua...

– Olen niin eteläpohjalainen (Alpia on kotoisin Lapuan Länsikylästä), että rohkenen sanoa molempia. Joku varmaan haluaa sellaisen mikä on minun osaamistani ja mitä asioita minä korostan. Osa haluaa totta kai muutosta. En osaa sanoa miten nämä jakaantuvat.

Saapa nähdä kuinka käy.

20.1. kello 9.35 Korjattu juttua. Oulun kaupunginjohtajan nimi on Seppo Määttä, ei Olli Määttä.

Lue myös:Arto Alpian vuosikymmeniin Kaustisen kunnanjohtajana on mahtunut myrskyä ja tyyntä – kansanmusiikkisäätiön talouteen liittyvät ankarat syytteet tuntuivat kohtuuttomilta ja epäoikeudenmukaisilta – Videolla Alpia kertoo mielimusiikistaan ja parhaasta ystävästään