Kuuden kunnan ilmastosuunnitelmat tekeillä seutukunnan hankkeessa
Kaustisen seudulla tehdään ilmastotyötä yhdessä ja omalla tavalla – ja pian entistä suunnitelmallisemmin.
Kunnilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kaustisen seudulla ilmastotyötä on tehty jo pidempään. Nyt Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnille on valmistumassa yhteistyöllä ilmastosuunnitelmat Ympäristöministeriön rahoituksella. Omat suunnitelmat mahdollistavat kuntien erityispiirteiden huomioimisen tavoitteiden ja toimenpiteiden valinnassa. Kaustisen seudulla tehdään ilmastotyötä yhdessä ja omalla tavalla – ja pian entistä suunnitelmallisemmin.
Parhaillaan valmistumassa olevat ilmastosuunnitelmat pohjautuvat Keski-Pohjanmaan ilmastotiekarttaan. Maakunnan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kuntien ilmastosuunnitelmat tuovat maakunnan vuonna 2021 määritetyt päästövähennystavoitteet ja ilmastotoimet kuntien ja kuntalaisten arkeen.
Kukin kuudesta kunnasta valitsee ilmastosuunnitelmaan oman päästövähennystavoitteensa vuodelle 2035. Lisäksi valitaan joukko konkreettisia toimenpiteitä, joilla tavoite voidaan saavuttaa. Kun suunnitelmat tehdään itse, voidaan tavoitetta ja toimia valitessa ottaa huomioon alueen erityispiirteet, kuten kuntien maatalousvaltaisuus sekä maaseudun ilmastotyössä keskeinen uusiutuvan energian tuotanto.
Ilmastotoimilla monia positiivisia vaikutuksia
Kuntien ilmastosuunnitelmat koostuvat kuudesta teemasta, jotka ovat ilmastotyön koordinointi, verkostot ja viestintä, energia ja liikenne, materiaalikierto ja hankinnat, kestävä ruokajärjestelmä, hiilensidonta ja luonnon monimuotoisuus sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
Teemoihin liittyy lukuisia konkreettisia ilmastotoimenpiteitä. Monilla ilmastotoimista on ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi myös muita positiivisia vaikutuksia: niitä toteuttamalla voidaan saavuttaa taloudellisia säästöjä, lisätä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä tai esimerkiksi edistää kiertotaloutta. Kullekin kunnalle tulee omannäköisensä suunnitelma toimenpiteineen. Lue lyhyet esittelyt teemoista artikkelin lopusta.
Ilmastotyö edistää hyvinvointia ja elinvoimaisuutta
Kuntien aktiivinen ilmastotyö ja konkreettiset toimet parantavat alueen elinvoimaisuutta. Ilmastomyönteisillä päätöksillä kunnat voivat kasvattaa veto- ja pitovoimaansa erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Samalla kun luodaan houkuttelevampi ja monimuotoisempi ympäristö asukkaille, edistetään kestävää taloutta ja rakennetaan vahvempaa taloudellista perustaa tulevaisuutta varten.
Alueen yritykset ovatkin jo tarttuneet esimerkiksi kiertotalouden mahdollisuuksiin ja ovat aktiivisesti mukana seutukunnan hankkeissa muun muassa alueen bioenergiapotentiaalin hyödyntämiseksi. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia tulee olemaan entistä enemmän.
Suunnitelmat valmistuvat kevään aikana
Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kuntien ilmastosuunnitelmia on valmisteltu jo viime syksynä osana Kaustisen seutukunnan koordinoimaa ja ympäristöministeriön rahoittamaa Kuntien ilmastosuunnitelmat –hanketta. Kevään aikana suunnitelmaluonnoksia työstetään eteenpäin kuntapäättäjien voimin. Tavoitteena on, että ilmastosuunnitelmat hyväksytään kunkin kunnanvaltuustossa toukokuun loppuun mennessä.
Tämän jälkeen pääsemme tekemään ilmastotyötä aiempaa suunnitelmallisemmin. Siihen tarvitaan mukaan ihan jokaista. Tehtävää on paljon, mutta olemme jo oikealla tiellä.
ILMASTOTYÖN TEEMAT
Energialla ja liikenteellä on iso rooli
Energia ja liikenne aiheuttavat merkittävän osan Kaustisen seudun kuntien ja Perhon kasvihuonekaasupäästöistä. Tästä syystä niillä on myös ilmastosuunnitelmissa iso painoarvo ja niiden kehittämiseksi on suunniteltu lukuisia erilaisia toimia.
Kunnissa halutaan kehittää energiatehokkuutta ja lisätä uusiutuvaa energiaa. Liikenteen päästöjä vähennetään edistämällä kevyen liikenteen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöä. Lisäksi etsitään keinoja, joilla voidaan vähentää tarvetta liikkua autolla. Toimien toteutumista voidaan seurata muun muassa sähkönkulutuksen, lämmityksen sekä tieliikenteen päästöjen kehitystä tarkastelemalla.
Kiertotalous tarjoaa ison kirjon keinoja
Kierrätys, kestävät hankinnat sekä kestävä uudis- ja korjausrakentaminen ovat tärkeitä keinoja kunnan pienentäessä hiilijalanjälkeään. Kiertotaloutta edistävät toimenpiteet, kuten materiaalien kierrätys tuovat myös taloudellista hyötyä. Myös kuntien hankinnoilla ja rakentamisella on vaikutuksensa hiilijalanjälkeen.
Kierrätysasioihin onkin alueen kunnissa panostettu jo tähän mennessä, ja kuntalaiset kierrättävät aktiivisesti.
Paikallinen, hyvinvoiva maatalous on kestävän ruokajärjestelmän kivijalka
Maatalous on alueella tärkeä elinkeino, mutta samalla myös suurin päästölähde. Vuonna 2022 maatalouden osuus kuntien päästöistä oli 56–69 prosenttia. Kuntien vaikutusmahdollisuudet maatalouden päästöihin ovat rajalliset, mutta suunnitelmiin on pyritty löytämään keinoja kestävän ruokajärjestelmän edistämiseen.
Konkreettisia ilmastotoimia ovat muiden muassa ruokahävikin vähentäminen ja hiilijalanjäljen huomiointi kuntien ruokapalveluissa. Lähiruoan suosiminen pienentää ruoan hiilijalanjälkeä ja tukee paikallisia maataloustuottajia.
Paljon on jo tehty muun muassa kestävän maatalouden, bioenergian ja hiilensidonnan eteen. Esimerkiksi Halsualla viljelijät ovat innostuneet kuituhampun viljelystä – ja sitovat näin hiiltä pelloillaan.
Ilmastonmuutosta ja luontokatoa on torjuttava yhdessä
Toinen ympäristöhaaste, luontokato, ja ilmastonmuutos ovat toisiaan voimistavia. Tästä syystä niitä kannattaa myös torjua yhdessä.
Kaustisen seudun asukkailla on luonto lähellä sydäntä. Vuoden 2024 ilmastokyselyn vastauksissa asukkaat olivat huolissaan siitä, jääkö paikallisen maiseman ja luonnon vaaliminen ilmastotyön jalkoihin. Kuntien ilmastosuunnitelmissa tuleekin olemaan erilaisia luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa edistäviä toimenpiteitä lähiluonnon suojelemiseksi. Monimuotoinen lähiluonto on paikallinen vahvuus – ja sellaisena sen halutaan säilyvän.
Kuntien keinot ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
Ilmastonmuutos ei ole vain tulevaisuuden uhkakuva, vaan näemme sen vaikutuksia jo nyt. Viime vuodet ovat olleet koko maapallolla mittaushistorian kuumimpia.
Myös kunnissa valmistaudutaankin ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin ja etsitään paikallisesti toimivia keinoja niihin sopeutumiseksi. Ilmastosuunnitelman tässä teemassa tavoitteena onkin huomioida ilmastonmuutokseen sopeutuminen kunnan toiminnassa, varautumalla esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden yleistymiseen mm. kaupunkisuunnittelun keinoin.
Kaikki mukaan entistä suunnitelmallisempaan ilmastotyöhön
Ilmastotyötä on Kaustisen seudulla tehty jo pitkään osana kuntien muuta toimintaa, mutta valmistumassa olevat ilmastosuunnitelmat tekevät työn näkyväksi. Yhteisten tavoitteiden asettaminen ohjaa kuntien suunnitelmallista ilmastotyötä.
Pienissä kunnissa ilmastotyöhön tarvitaan kaikkien panosta, ja verkostot ja viestintä ovat tärkeässä roolissa. Kunta aktivoi eri sidosryhmiä mukaan. Ilmastotyön onnistunut toteutus edellyttää myös kuntalaisten ja muiden toimijoiden mukaan ottamista ja sitouttamista.
Kuntien ilmastosuunnitelmat -hankkeen rahoittaa Ympäristöministeriö 100 prosentin avustuksella.