Ihmiset 

Nimipäivä: "Elokuvatäti" joutuu nyt turvautumaan Netflixiin – Irja Kaunisto tuntee niin vanhojen filmikoneiden kuin uusien digilaitteiden niksit

Veteliläiselle Irja Kaunistolle käsitöiden tekeminen on sekä työ että harrastus. Nyt tosin Kaunisto on sairauslomalla, sillä marraskuussa hän mursi pahasti nilkkansa.

Ensimmäiset muistikuvat elokuvateatteristaIrja Kaunistolla on Räyringin Elohuvista 60-luvun alkupuolelta. Hänen isänsä Kalle Kaunisto oli teatterissa koneenkäyttäjänä.

Perhe muutti Kainuuseen ja Kalle meni Kaustisen vanhalle Kinolle koneenkäyttäjäksi. Siinä hommassa Irja jatkoi 80-luvulla.

– Alkuun koneenkäyttäjällä oli näytöksessä paljon töitä. Pienet kelat piti vaihtaa puolen tunnin välein, kertoo Irja.

Kelojen kanssa on sattunut kaikenlaista. Kerran löysästi keritty kela purkaantui lattialle 300 metriä filmiä mukanaan ja koneiden kanssa on ollut ongelmia. Painavat filmikelat saapuivat Matkahuollon kyydillä.

Tässä iässä pääsee taas itsenäiseen elämään! Irja Kaunisto

Vanhalla Kinolla Irja oli yksin elokuvia näyttämässä, mutta kun elokuvateatteri siirtyi kansantaiteenkeskukseen, koulutettiin diginäytöksiin muitakin. Elokuvien esittäminen on yksinkertaistunut: sähköpostiin tulee linkki pilvipalveluun, mistä elokuva ladataan ja sitten näytös "rakennetaan" koneella. Äänenvoimakkuus säädetään katsojamäärän mukaan ja näytöksen alussa sammutetaan valot.

– Nyt on neljä muutakin, niin ei ole joka viikonloppu kiinni, kertoo Irja.

Onneksi elokuvanäytökset onnistuvat muiltakin, sillä Irja mursi nilkkansa marraskuussa nilkkansa.

– Lähdin hakemaan flunssapiikkiä Pajalaan, kun Soite sitä työntekijöiltään edellyttää. Väkeä oli paljon ja ajattelin käydä odotellessa kaupoilla, hän kertoo.

Pajalan ulko-oven pieni kynnys oli kohtalokas. Ambulanssi vei Irjan suoraan keskussairaalaan. Nilkka oli palasina.

– Lääkäri sanoi, että tämä on mennyt nyt niin pahasti, kuin vain voi mennä.

Nilkka oli leikattava, mutta ensin oli odotettava, että jalassa ollut rakko paranisi. Jalka laitettiin kehikkoon ja Irja osastolle kahdeksi viikoksi odottelemaan. Onnistuneen leikkauksen jälkeen hän pääsi pois ennen joulua ja meni alkuun toipumaan vanhempiansa luo.

– Nyt olen käynyt omassa kodissa treenaamassa. Viime maanantaina sain kipsin pois ja täällä uskallan jo kävellä keppien kanssa.

Liikkuminen sujuu jo niin, että Irja aikoo palata kotiin.

– Tässä iässä pääsee taas itsenäiseen elämään, nauraa Irja.

Tällä hetkellä sairauslomaa Irjalla on helmikuun loppuun saakka.

– Tästä pitäisi tulla jalka, joka ei ole kipeä ja jolla pääsee kävelemään.

Onnettomuus tapahtui 23. marraskuuta. Tasan kolme vuotta aikaisemmin, samalla päivämäärällä, Irjalta katosi yllättäen näkö toisesta silmästä: verkkokalvo repesi. Leikkaus Helsingissä palautti näön ja luvan ajaa autoa, mutta lukeminen jäi.

– Tänä vuonna en tuona päivänä mene töihin, enkä liikahda mihinkään, Irja lupaa.

Työuransa Irja Kaunisto on tehnyt EKE-tuotteella käsitöitä ohjaten. Aikanaan hän valmistui Rovaniemeltä kudonnan artenomiksi ja sote-puolelle hän päätyi, kun kehitysvammaisten kerhoon tarvittiin käsitöiden osaajaa. Työurallaan hän on käynyt hyppyjä eri pesteissä, viimeksi Toholammilla Soiten toisessa yksikössä.

Töissä kohtaa ihmisiä monista eri lähtökohdista. Vastaan on tullut myös raskaita asioita, jotka puretaan työkaverin kanssa.

Irja on mukana järjestötoiminnassa, JHL:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja Martoissa rivijäsenenä.

Iltaisin kotona television ääressä käsissä on yleensä jokin neuletyö.

– Käsityöt on mun henkireikä, se estää herkuttelun.

Myös matkustelu on Irjalle odotettua. Tälle keväälle suunniteltu New Yorkin reissu siirtynee syksyyn. Pariisi on suosikkikaupunki, siellä hän on vieraillut kolmesti. Lähikohteena Irja on kolunnut Tallinnaa useaan otteeseen.

Elokuvat kiinnostavat myös harrastuksena. Pian on Oscar-gaalan aika ja silloin Irja herää kolmelta aamuyöllä gaalaa katsomaan. Töihin hän laittaa ennakkovaroituksena, että keittäkää kahvi valmiiksi gaalan päättyessä.

– Kyllä se pysti antaa elokuvalle statuksen, ajattelee Irja.

Nyt sairauslomalla aika on kulunut käsitöiden parissa, mutta myös Netflixin tarjontaa läpikäyden. Kevään elokuvatarjonnasta hän odottaa erityisesti Heleneä.

Irja-nimen taustaa hän ei tiedä, mutta toinen nimi, Katariina tulee äidin suvun puolelta. Katariinoja on ainakin neljän polven verran, sillä Irjan Evijärvellä asuvan siskon tyttö on myös Katariina. Kaimoja on tullut vastaan harvakseltaan.

– Joillekin olen Irkku ja siskon lapsille Iia.

Monet jokilaakson lapsista ja nuorista taas tunnistavat Irjan "elokuvatätinä".