Pikalainojen lyhyt historia

MAINOS - BANDORA.FI -

Oletko koskaan miettinyt, minkä vuoksi pikalainoja, pikavippejä, luottoa ja muita rahoituskeinoja on olemassa? Harvemmin sitä tulee mietittyä sen kummemmin, jos ei sitten satu olemaan erityisen kiinnostunut aiheesta tai rahoitusalalla töissä.

Kun mietimme pikalainojen historiaa, on meidän hyvä palata kaiken alkulähteelle eli rahan syntyyn. Mistä rahaa muodostuu, jotta sitä voi lainata? “Raha on vanha keksintö” - kuuluu sanonta, mitä vanhemman ikäpolven edustajat välillä hokevat.

Niin on ja yhteiskunta tuntuu pyörivän paljonkin sen ympärillä. Hyppää kuitenkin mukaan pikalainojen historiaan, niin pian ymmärrät enemmän kaikesta.

Raha syntyy tyhjästä pankkien avulla

Rahasta on kautta aikain pyörinyt jos jonkinmoista sananlaskua ja oletkin varmasti kuullut niistä yleisimmät. Mutta oletko koskaan miettinyt, mistä rahaa sitten syntyy? Sitä syntyy nimittäin juurikin velasta.

Kun lainananoaja saa lainaa ja nostaa rahaa itselleen, rahan määrä on luonnollisesti kasvanut. Suurin osa lainasummasta on ilmestynyt tyhjästä, eli sitä ei hetki sitten ollut vielä olemassa. Lainan ehdoissa määritetään lainan summa sekä korko summan päälle, sillä se on silloin pankin varallisuutta eli pankki saa lisää rahaa koroilla. 

Pankeilla ei todellakaan ole varaa antaa omasta varallisuudestaan konkreettisesti rahaa asiakkailleen. Vaan suurin osa lainasummasta on niin sanottua tyhjää rahaa, eli sitä ei ole olemassa. Ongelmia syntyy vasta siinä vaiheessa, jos asiakkaat eivät pystykään maksamaan lainojansa takaisin, sillä korot luovat ikään kuin rahaa.

Miksi rahaa piti alkaa lainaamaan?

Jo oravannahkojen aikaan on valuttaa lainattu, jotta saadaan kerrytettyä omaisuutta, jonka jälkeen laina pystytään maksamaan takaisin. Nykyäänhän onhelppo saada rahat tilille netin lainapalveluista, mutta aina näin ei suinkaan ole ollut, vaan lainan saaminen on vaatinut pitkiä neuvotteluja. Jo Antiikin Kreikassa ollaan lainattu omaisuutta panttisysteemillä, jolloin maksamattomat velat pantattiin panttiomaisuudella, mikä annettiin lainarahaa vastaan vakuudeksi. 

Jos lainaamisen historia kiinnostaa enemmänkin, kannattaa perehtyä “Hawalaan” eli tavasta, jolla ajanlaskun ensimmäisten vuosisatojen aikaan lainattiin rahaa eteenpäin nopeasti ja nopealla maksuajalla takaisin.

Seteli puolestaan ollaan keksitty nykyisen tiedon mukaan 650-luvun Kiinassa ja ensimmäiset setelit ovat lähteneet Euroopassa liikkeelle vuonna 1660 Stockholns Bancon liikkeellepanossa. Vuonna 1664 tämä “Tukholman seteli” kuitenkin jo poistui, kun pankki ei kyennyt lunastamaan seteleitä.

Kullan haltijat ovat myös aikoinaan alkaneet kirjoittamaan kullan haltijoiden talletustodisteita, jolloin kulta on ollut kultasepän hallussa. Kullan haltijat ottivat tästä säilömisestä jonkinlaista korkoa, jotta toiminta olisi kannattavaa.

Ristiretket tärkeässä osassa

Se voi tuntua kaukaiselta, mutta ristiretket ovat olleet tärkeässä osassa, kun puhutaan pankkien synnystä. Ja koska pankit nykyään tuottavat lisää rahaa, on niiden osuus pikalainojen historiassa luonnollisesti todella merkittävä. Ristiretkeläiset ovat vaellelleet pitkiä matkoja kullat mukanaan ja tämä on ollut erittäin vaarallista ja riskialtista.

Ristiretkeläiset ovatkin lopulta löytäneet helpomman ja turvallisemman keinon, sillä he ovat kuljettaneet lopulta mukanaan seleteinomaisia talletuksen todistavia papereita, jolla he ovat saaneet nostaa kultaa käyttöönsä pankin tyyppisistä talletuspaikoista. Tämän jälkeen kuljetuksiin ei tarvittu enää suuria saattueita ja kaikki oli naamioitavissa paljon helpommin, mikä teki matkan teosta turvallisempaa.

Pankkilaitokset kehittyivät vuosi vuodelta ja lopulta päätettiin tuottaa seteleitä, koska niillä pystyttiin suoraan laskemaan kullan arvoa. Tämä helpotti kaikkien arkea, kun heti pystyttiin laskemaan paljonko kelläkin oli valuuttaa käytettävissään ja ostoksia pystyi tekemään helpommin. Seteleitä oli lisäksi vieläkin helpompi kuljettaa, mitä kultaa tai hopeaa, jotka oli teetetty kolikoiksi.

Ensimmäiset niin sanotut pikavipit alkoivatkin kehittyä sen jälkeen, kun painavia kulta- tai hopea-arkkuja ei tarvinnut kuljetella, vaan rahan lainaaminen onnistui helposti seteleiden avulla, jotka määrittelivät kullan arvoa. Myöhemmin tietystikään eivät setelit tai kolikot olleet enää tae kullan määrästä, vaan jokaiselle setelille ja kolikolle on määritelty oma nimellisarvonsa, jonka kaikki tietävät.

Lainat kehittävät yhteiskuntaa

Varsinainen pankkien lainatoiminta kännistyi vasta 1990-luvun alkutaipaleella eli puhumme historian mittapuulla suht tuoreesta asiasta. Laina ei ole suinkaan ole ollut kaikkien etuoikeus, vaan tietystikin se on ollut mahdollisuus vain kaikkein varakkaimmille kansalaisille, jotka ovat saaneet elää yltäkylläisyydessä muutenkin. Lainan hankkimisessa täytyi nimittäin luonnollisesti todistaa, kuinka luottokelpoinen on.

Tässä oli kuitenkin myös toisen tärkeän lainamuodon syntyhetkelle tärkeää, nimittäin köyhempi kasti alkoi hyödyntämäänpanttilainaamon palveluita. Jos omisti arvokasta omaisuutta, sai lainaa, mutta se täytyi maksaa nopeasti takaisin korkoineen.

Vaikka meidän ei enää tarvitse kantaa kultaharkkoja auton peräkontissa, ovat pikalainat muuttaneet merkittävästi yhteiskuntaamme sekä rahapolitiikkaa. Ne ovat ja tulevat olemaan osana historiaamme ja ovatkin tärkeä osa sitä.