Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Keskustan kansanedustajaehdokas Tuija Leivo-Rintakorpi ottaa mielipidekirjoituksessaan kantaa: Piilossa olevat voimavarat käyttöön

Perhonjokilaakso+ | Ma 10.12.2018 klo 17:20 [päivitetty ma 17:21]

Työelämä on murroksessa. Moni työ tulee vähenemään, mutta uutta työtä syntyy tilalle. Yhteiskunnan palveluja tarjotaan kasvavissa määrin nettiympäristössä ja oletetaan, että kansalaiset iästä ja olosuhteista riippumatta pystyvät niitä käyttämään. Näitä palveluita kutsutaan digipalveluiksi, aikaisemmin niitä sanottiin sähköisiksi asiointipalveluiksi. Digitaaliset palvelut tulee tehdä mahdollisiksi kaikille iästä, sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta. Kaikki kansalaiset on pidettävä mukana tietoyhteiskunnassa. Ihmisellä tulee olla oikeus hoitaa omat raha-asiansa itsenäisesti myös iän karttuessa. Verkkoasioinnin tulee olla helppoa ja joustavaa sekä mahdollistaa kaikkien kansalaisten itsenäinen ja tietoturvallinen asiointi verkossa. Tarvitaan digitukipalveluja, jotka kootaan yhden luukun periaatteen mukaisesti kaikkien saataville. Vaihtoehtoinen asiointipalvelu on tarjottava niille, jotka eivät voi digipalvelua tuettunakaan käyttää.

Alle puolet yli 75-vuotiasta käyttää internettiä, Suomeen tulevista maahanmuuttajista 10 prosenttia on lukutaidottomia ja myös näkövammaistenkin sekä muiden erityisryhmien tulee pystyä asioimaan verkossa. Ylen syksyllä 2018 tekemän kyselyn mukaan suomalaisista keski-ikäisistä ja vähän nuoremmistakin neljä viidestä auttaa läheisiään netti- ja digitaitojen kanssa. Aina läheisetkään eivät ole tavoitettavissa. Kolmannen sektorin vapaaehtoistyö ja kansalaisopistojen sekä kirjastojen rooli on merkittävä digitukipalvelujen tarjonnassa. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa oli varattu rahoitusta kansallisen digituen toimeenpano-ohjelman käynnistämiseen vuosille 2018 – 2019.

Seuraavalla hallituskaudella tulisi tavoitella erilaisten jo olemassa olevien voimavarojen hyödyntämistä kansallisessa tietoyhteiskuntaohjelmassa. Suomessa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on 10,7 prosenttia (stat.fi). Työllisyyskatsauksen tilastoissa lokakuun 2018 lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 28 400 (minedu.fi). Osa heistä voitaisiin pikakouluttaa digitutoreiksi opettamaan laitteiden ja sovellusten käyttöä. Olisi nuorten oma etukin saada heidät integroitua tiiviimmin työelämään ja palkkatulon makuun. On myös vireitä eläkeläisiä, jotka käyttävät digipalveluita. Hyvin pieni osa heistä rohkenee, erilaisten järjestöjen kautta, toimimaan digipalveluiden vertaistukijoina. Hekin voisivat toimia korvausta vastaan olevana voimavarana.

Ihmiselle kuluu itsemääräämisoikeus läpi elämän myös digitaalisessa maailmassa. Ihmisen tulee saada päättää kenelle digitaaliset henkilötietonsa luovuttaa. Uusia teknologioita kuten robotiikkaa ja tekoälyä tarvitaan ja niitä tuleekin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Yhteiskunnan kaikkia palveluja niin julkisia kuin yksityisiä tulee kehittää ihmisläheisesti. Samat tekniset ratkaisut toimivat kaikkialla. Digipalvelut ja älyteknologia olkoon ihmisten renkejä. Seuraavan vaalikauden keskeinen tehtävä on sanoittaa yhdessä suomalaisille kansallinen visio ja silta yli sen murroksen, jotka digitalisaatio, robotiikka sekä tekoäly (AI) aiheuttavat.

Tuija Leivo-Rintakorpi

FM, tietokonetekniikan insinööri,

valtuutettu, Veteli

eduskuntavaaliehdokas (Kesk.)

#
Fingerpori