lauantai 6.6.2020 | 09:51
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Meppi Elsi Katainen: Meppinä pääsee vaikuttamaan EU-budjetin suuriin menokohtiin, maatalouteen ja aluekehitykseen

Ruuantuotannon ja elintarviketeollisuuden sääntely tulee suoraan EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta

Satu Hotakainen
Ke 15.5.2019 klo 07:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Perhonjokilaakso

Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys on alkanut tänään. Keskustameppi eli Euroopan parlamentissa Alde-ryhmässä vaikuttava Elsi Katainen kertoo Perhonjokilaakso-lehden haastattelussa, minkälaisiin asioihin mepit pääsevät Euroopan parlamentissa vaikuttamaan.

Katainen työskentelee parlamentin maatalous- ja aluekehitysvaliokunnissa. Molemmat valiokunnat ovat Kataisen mukaan Perhonjokilaakson alueella todella vaikuttavia maatalouden ja aluetalouden näkökulmista.

EU:n kaksi suurinta budjetin menokohtaa ovat juurikin maatalous ja aluekehitys. Sillä perhonjokilaaksolaisellekaan ei pitäisi olla samantekevää, minkälaisia päätöksiä kyseessä olevissa valiokunnissa EU:ssa tehdään.

– Sellainen 60 miljoonaa euroa on tällä kaudella suunnattu rakennekehitysrahoja Keski-Pohjanmaan alueelle. Se on tärkeää siksi, kun kansalliset kehittämisrahat ovat supistuneet, Katainen sanoo.

Itä-Suomi, Pohjois-Suomi sekä osa Keski-Pohjanmaata Keski-Pohjanmaa kuuluvat kaikki samaan Euroopan NSPA-alueeseen eli aluekehitysalueeseen.

– Me kuulutaan samanlaisiin rakennerahastoalueisiin johtuen meidän yhteisistä haasteista: on pidemmät välimatkat, harvempi asutus ja bruttokansantuote vähän alempi, Katainen toteaa.

Omassa vaalikampanjoinnissaan Katainen haluaa nostaa esiin niitä asioita, joista EU päättää, mutta jotka ovat kuitenkin jokaista suomalaista arjessa koskettavia asioita. Niistä hän toivoo pääsevänsä toreilla keskustelemaan ihmisten kanssa.

EU-asioiden hän uskoisi kiinnostavan varsinkin ihmisiä, jotka ovat tekemisissä ruuantuotannon ja jalostuksen sekä elintarviketeollisuuden kanssa. Tämän alan sääntely tulee suoraan EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta.

– Aluekehittämisporukkaa, kylätoimijoita ja sellaisia kiinnostaa suoraan nämä asiat, mutta kyllähän ihmisiä kiinnostaa sitten ihan yleispoliittisestikin Brexit, talousasiat, mitä Italialle kuuluu, Katainen listaa.

Eduskunnassa yksitoista vuotta vaikuttanut Elsi Katainen arvioi mepeillä olevan enemmän valtaa kuin kansanedustajilla. Euroopan parlamentissa ei esimerkiksi ole samalla tapaa ryhmäkuria kuin eduskunnassa. Poliittisen ryhmän linjasta poikkeava äänestäminen on Kataisen mukaan melko yleistä, mutta siitä on kohteliasta ilmoittaa ryhmälle etukäteen.

– Yleensä ne asiat, missä olen äänestänyt eri tavalla ovat olleet omien valiokuntieni, varsinkin maatalousvaliokunnan, asioita. Eduskunnassa en äänestänyt eri tavalla kertaakaan koko yhdentoista vuoden aikana, Katainen toteaa.

Euroopan parlamentissa parlamentin kantaa erilaisiin komission lakialoitteisiin ja parlamentin omiin mietintöihin sorvataan valiokunnissa. Valmistuneista valiokuntien mietinnöistä äänestetään parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa. Osa mietinnöistä päätyy laiksi, osa voi olla parlamentin kannanotto johonkin EU:ta koskettavaan asiaan.

Valiokuntapaikat jaetaan europarlamenttivaaleissa valituille mepeille heidän kiinnostuksensa ja erityisosaamisensa mukaan.

Eniten valtaa on mepillä, joka toimii valiokunnassa raportöörinä tai erilaisissa neuvottelutehtävissä. Hän kokoaa mietinnön virkamiesten ja asiantuntijoiden avulla. Euroopan parlamentin toimintaa ja vallankäyttöä seuraava Votewatch-järjestö on arvioinut, että suomalaismeppi Petri Sarvamaa on tällä hetkellä Euroopan parlamentin 14. vaikutusvaltaisin meppi. Se on hyvä sijoitus 751 parlamentaarikon joukossa. Suomalaisten meppien on yleisesti ottaen todettukin olevan Euroopan parlamentissa keskimääräistä vaikuttavampia.

– Tämä on erilainen työskentelytapa ja hyvä sillä lailla, että siellä pääseekin vaikuttamaan, kun Suomessa taas aika pitkälle asioita tasoitetaan ja päätöksiä tehdään jo heti siinä alussa hallitusneuvotteluissa, Katainen vertaa.

Elsi Katainen toteaa, että Suomen eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa ollaan usein aivan saman asian äärellä, vaikka sitä lähestytäänkin hieman eri näkökulmista. Esimerkiksi epäterveiden kauppatapojen karsimista koskevassa direktiivissä Katainen toimi Alden neuvottelijana. Samaan aikaan Suomessa työstettiin elintarvikemarkkinalakia, mikä myös tarkoittaa epäterveiden kauppatapojen purkamista.

Katainen myös muistuttaa, että monien asioiden ratkaisemiseksi tarvitaan Euroopan yhteisöä, mikään maa, edes Saksa tai Ranska, eivät pärjäisi yksin. Myös kaupankäynnin ja talouden kannalta yhteistyö on vientivetoiselle Suomelle tärkeää.

Katainen näkee selkeän yhteyden EU:sta suomalaisten ihmisten hyvinvointiin ja pärjäämiseen.

– Kyllä minusta aina on kaikista pahin vaihtoehto muurien rakentaminen tai sellainen eristäytyminen.

Hän katsoo, että Suomi on jo valmiiksi maantieteellisesti aivan riittävän syrjässä eikä Eurooppakaan kokonaisuutena ole kovin suuri globaalissa mittakaavassa.

– Toisaalta täytyy olla vahvaa kansallista edunvalvontaa. Minä ainakin olen siellä puolustamassa Suomea ja suomalaisten arvoja sekä etuja, mutta niin, että Eurooppana pysyttäisiin globaalissa maailmassa vahvana, Katainen summaa.

#