sunnuntai 5.7.2020 | 19:58
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Haudankaivajana on oltava tarkkana – Kyösti Hietalahti on kaivanut haudat kirkkomaihin kuuden vuoden ajan

Kyösti Hietalahti on sitoutunut työhönsä Halsuan, Vetelin ja Teerijärven haudankaivajana.

Sanni Aho
Ke 5.6.2019 klo 14:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Noin viikkoa ennen hautajaisia Kyösti Hietalahti saa suntiolta tiedon, että haudankaivajan työpanosta tarvitaan. Sen jälkeen Hietalahti katsoo suntion määrittelemän paikan, siirtää tarvittaessa hautakiveä ja suojaa aluetta. Talvella haudalle laitetaan sähköllä toimiva sulatin pariksi yöksi.

– Sitten hauta kaivetaan tiettyyn syvyyteen saakka. Kivet viedään pois, isoimmat varsinkin, kertoo Hietalahti.

Hautaa tuetaan maatuilla ja arkunlaskun jälkeen hauta peitetään hiekalla. Tämänkin Hietalahti yleensä tekee. Vielä toisinaan omaiset peittävät haudan itse lapioiden, mutta perinne on katoamassa.

Toisinaan parisataa vuotta vanhojen hautojen päälle hautaa kaivaessa eteen voi tulla jäännöksiä. Silloin Hietalahti ottaa ne sivuun ja asettelee lopuksi valmiin haudan pohjalle. Päälle hän laittaa hiukan hiekkaa uutta arkkua odottamaan.

– Luokittelen tämän vaativaksi työksi. On oltava huolellinen, ettei mitään paikkoja hajota, sanoo Hietalahti.

Halsuan hautausmaan soraharju on kivistä ja hiekkaista maata. Vetelin hautausmaa on pehmeää kangasmaata kaivaa ja Teerijärvellä hautausmaa on kova multamaa.

– Pienellä koneella se on iso työ.

Entisaikojen haudankaivajien työstä Hietalahti on kuullut, että hautaa ryhdyttiin kaivamaan heti ihmisen kuoltua. Työt, varsinkin hautojen täyttö, painottuvat viikonloppuihin. Haudankaivajan on oltava pois näkyviltä tuntia ennen tilaisuuden alkua.

– Näin neuvoi aloittaessani Haapasalon Jaska.

Haudankaivajan työhön Kyösti Hietalahti ryhtyi kuusi vuotta sitten. Hänen yhden miehen koneyrityksellä oli tuolloin etsinnässä lisätyöt ja kun suntio Haapasalo ehdotti haudankaivuuta, oli siihen helppo suostua.

Vaikeita hetkiä haudankaivajan työssä on joskus ollut, mutta muuten Hietalahti suhtautuu työhönsä työnä. Yksi hetki on jäänyt mieleen. Silloin Hietalahti peitti lasketteluonnettomuudessa kuolleen pikkutytön hautaa.

– Radiosta tuli "Oi herra luokseni jää". Siinä hetkessä ajattelin ihmisen elämän katoavaisuutta. Kuinka todellista se onkaan.

Tärkein asia Kyösti Hietalahden elämässä on usko.

– Usko auttaa tässä työssä. Kun on koko ajan elänyt siinä, että me kerran täältä lähdetään. Toinen tukee toistaan, Hietalahti sanoo.

Kyösti Hietalahti on Hietalahden Kaukon ja Tertun kymmenlapsisen sisarusparven toiseksi vanhin. Suureksi kasvanut suku oli koolla viimeksi viime viikonloppuna, kun vietettiin Kauko Hietalahden 85-vuotispäiviä.

Ikää Kyöstillä on jo eläkeiän verran, mutta töitä hän aikoo jatkaa vielä viisi vuotta, 68-vuotiaaksi.

Vaimoonsa Raijaan hän tutustui 11.4.1976. Päivämäärä on muistissa ja sitä pariskunta juhlistaakin. Raija oli tuolloin veljensä Veikon kanssa käymässä Halsuan nykyisen kirkkoherra Juha Karhulahden luona, minne Kyöstikin tuli sattumalta paikalle.

– Tarjosin Raijalle volkkarin kyydin kotiin, ettei tarvinut traktorin kyydissä mennä, muistelee Kyösti.

Kyösti ja Raija menivät naimisiin ja muuttivat Raijan kotitaloon Siponkoskelle.

– Olin jo konetöitä tehnyt ja isältä pyysin lähtiessä yhtä konetta mukaan. Sain traktorikaivurin, kertoo Hietalahti.

Sitä ennen ja myös siitä lähtien Kyösti on tehnyt konetöitä yhden miehen yrityksessään. Kaivuutyötä hän pitää palvelutyönä – koneiden rassaaminen ei niin kiinnosta, mutta valmis työ ja asiakkaalle tehty tulos on sitäkin tärkeämpää.

Kyöstin ja Raijan perheeseen syntyi kolme lasta: Maria, Salomo ja Niki. Maria asuu nykyään Helsingissä ja Niki Vetelissä. Pelastusopiston käynyt Salomo on Pietarsaaressa ja kouluttaa vesipelastamiseen täälläkin. Lastenlapsia on seitsemän.

80-luvulla Hietalahdet rakensivat talon Tunkkarille. Omakotitalon lisäksi pihapiirissä on hallitilaa Kyöstille sekä erillinen siirretty hirsirunkoinen talo Raijan työlle artesaanina. Haudankaivajan työ vaatii sitoutumista ja Kyöstin aikataulut pyörivät paljon sen ympärillä. Lisäksi hän tekee muitakin konetöitä sekä talvisin hiekotuksia ja lumitöitä.

Yhteistä aikaa pariskunta viettää, kun sitä tulee vastaan. Esimerkiksi sunnuntaiaamuna Kyösti ja Raija tekivät yhdessä sauvakävelylenkin.

Nimensä alkuperää Kyösti ei ole koskaan kysynyt, mutta nimipäivähaastatteluun hän haluaa vielä kauniin lopun.

Perheeseen hankittiin televisio vasta 2000-luvulla. Sen ääreen Kyösti istahtaa helposti iltaisin. Viime aikojen sarjasuosikiksi on noussut erityisesti Täydelliset naiset-sarja.

– Pidän kauniista asioista. Siinä sarjassa näyttelijäsuoritukset ovat erinomaisia. Eikä sen juonen niin erikoinen tarvitse olla, kun muuten on kaunista.

#