sunnuntai 5.7.2020 | 19:48
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Amatöörikin osaa kasvattaa salaattia kesäpöytään

Tuliko kasvimaan perustaminen mieleen vasta, kun kesä on jo pitkällä? Ei hätää, vielä ehtii!

Satu Hotakainen
La 8.6.2019 klo 16:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Perhonjokilaakso

Satotoiveet eivät ole vielä menetetty, vaikka kasvimaan perustaminen olisi jäänyt kesäkuun puoleen väliin. Monet kasvit ovatkin niin hallanarkoja, että niitä ei kannatakaan tuikata penkkiin heti, kun maa on sulanut. Matti Myöhäiset voivat siis huokaista helpotuksesta.

Jotkin kasvit ehtivät vielä valmiiksi pöytään siemenestäkin, mutta toisten kanssa on parempi turvautua esikasvatettuihin taimiin. Mikäli niitä ei ole tullut itse kasvatettua, voi taimet ostaa myös puutarhoilta tai toreilta.

Esimerkiksi tarhapapuja, avomaankurkkua ja kesäkurpitsaa voi kylvää suoraan kasvimaalle kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Vielä kesäkuun 10. päivänkin jälkeen voi istuttaa niiden esikasvatettuja taimia niin, että sadosta ehtii kesän kuluessa nauttimaan.

Osa kesäkeittiön herkuista myös kypsyy kasvimaalla niin nopeasti, että niitä voi kylvää kesän aikana useampaan kertaan. Näin ollen myöskään ensikylvön jääminen kesäkuun alkupuolelle ei ole liian myöhään. Nopeasti valmistuvia kasveja ovat esimerkiksi lehtisalaatti, rukola, tilli, herne, retiisi ja pinaatti.

Tomaatti ja paprika kannattaa laittaa taimesta, sillä ne eivät siemenestä ehdi, jos vasta kesäkuun alussa herää kasvatuspuuhiin.

– Yksi hyvä vinkki on käyttää kaupan ruukkuyrttejä niin, että kun on käyttänyt sen mitä käyttää, voi irrottaa loput kaupan ruukusta ja istuttaa maahan. Siitä ne alkavat versomaan uutta, puutarhuri Sirkka Arkkukangas Kaustisen Hankkijalta sanoo.

Basilika voi olla melko vaativa. Se haluaa lämpöä ja suojaa. Vähemmän ronkeleita ovat rosmariini, persilja ja lehtitilli.

Sirkka Arkkukangas vinkkaa, että taimi ylipäätään on aina siementä helpompi.

– Istuttaa kannattaa niin, että laittaa esimerkiksi sipulia ja porkkanaa vuorotellen. Väliin voi laittaa kehäkukkaa. Tämä auttaa tuholaisten torjunnassa, Arkkukangas sanoo.

Ennen istutuspuuhiin ryhtymistä maa täytyy valmistella. Ensin maa käännetään ja siitä otetaan monivuotiset rikkaruohot pois.

– Pienen kasvimaan kääntämisessä pärjää hyvin lapion kanssa, ei siinä kummempia koneita tai välineitä tarvita, Arkkukangas sanoo.

Kääntämisen jälkeen maa kalkitaan ja lannoitetaan yleislannoitteella. Lannoite voi olla kemiallista, luomua tai kanankakkaa.

– Kalkkia laitetaan aarille eli 10x10 metrin alueelle 25–80 kiloa. Haarukka on iso, mutta uudelle kasvimaalle ennemmin enemmän kuin vähemmän, Arkkukangas sanoo.

Kalkitus auttaa kasveja ottamaan maasta ravinteet käyttöön. Jotta ravinteet tulevat käyttöön, maan ph:n täytyy olla oikea.

Vihannekset tykkäävät kalkitusta maasta, esimerkiksi mustikat ja monet kukat sitten taas happamammasta.

Helpointa kasvimaan perustaminen on kasvulaatikkoon, lavakaulus on edullisempi versio varsinaisesta kasvulaatikosta, se ajaa saman asian. Kasvulaatikkoon eivät ulkoa tulevat rikkaruohot pääse ja kun täyttää kasvulaatikon multapussin maalla, rikkaruohoja ei ole valmiiksi.

Pahimmat aloittelevan puutarhurin kompastuskivet ovat Arkkukankaan mukaan se, että ei harvenna porkkanaa tai unohtaa kastella kasvimaata. Jos porkkana kasvaa liian tiheään, niistä tulee ohkaisia ja pieniä. Kastelussa saa olla huolellinen varsinkin alkuvaiheessa.

– Lisäksi kun kylvää, pitäisi varmistaa, että siemenet tarttuvat maahan kunnolla kiinni.

Harsoa kannattaa laittaa viljelysten päälle varsinkin jos pihapiirissä liikkuu esimerkiksi kissoja.

#