sunnuntai 16.6.2019 | 02:42
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Puolelta toiselle – Tiedätkö, kuinka monta siltaa on Perhon- ja Halsuanjoessa? Katso silloista lista ja kuvia

Perhojokilaakson toimitus Perhonjokilaakso+
Su 9.6.2019 klo 06:00

Kuinka monta siltaa on Perhonjoessa ja Halsuanjoessa Perhonjokilaakson levikkialueella? Tämä kysymys heitettiin ilmoille, kun Perhonjokilaakson toimitus ideoi keväällä Perhonjokilaakson kesälehteen juttuja. Kartasta laskemalla selvisi, Perhonjokilaakson levikkialuella on Perhonjoen ylittäviä siltoja viisikymmentä ja Halsuanjoen ylittäviä siltoja viisi.

Kokoamamme siltalista ei ole täydellinen. Laita viestiä toimitukseen, jos jollakin sillalla on käytössä parempi nimi kuin listassa mainittu. Kerro myös siitä, jos listasta puuttuu kokonaan jokin silta. Julkaisemme korjatun listan loppukesän lehdessä ja luonnollisesti myös verkossa. Samalla voitaisiin koota lisää siltamuistoja ja vanhoja kuvia silloista, mikäli niitä meille lähetätte kesän aikana. Osoite on toimitus@perhonjokilaakso.fi.

Perhonjokilaakson kesälehteen KesäPerhikseen kokosimme silloista yleiskatsauksen, mutta silloista riittäisi asiaa kokonaiseksi juttusarjaksi.

KesäPerhiksen siltajuttua olivat kokoamassa Sanni Aho, Maija Ahonen, Satu Hotakainen ja Hannes Torppa.

Perhonjoen sillat Perhossa

1. Möttösen silta

2. Taipaleen silta

3. Jokiaho

4. Salo / Koivukoski

5. Lehto

6. Vanhainkodintie, kävelysilta

7. Rantabulevardin ensimmäinen silta

8. Rantabulevardin toinen silta

9. Pappilansilta

10. Kevarin silta

11. Mäkelän pitkä silta

12. Kanavasilta

13. Sahinkoskella pieni silta

14. Kokkosaarentien silta

15. Kokkonevan silta

16. Koskirannantien silta

17. Viertola

18. Kivelän silta

19. Oksakosken koulun silta

20. Rautasilta, siirretty Siponkoskelta

21. Maataloussilta Oksakoskella

22. Ilmola

23. Maataloussilta Kellokoskella

24. Siljala

25. Haukantien silta

26. Niemelä

27. Yrttikoski

28. Yrttikosken kanavan sillat

Tässä jutussa laskettiin Perhonjoen ensimmäiseksi sillaksi Möttösen silta, vaikka vesistöä on ennen sitäkin. Möttösen sillan kupeessa on laavu, jollaiset samanlaiset löytyvät myös Siljalasta ja Yrttikoskelta. Joki kulkee Möttösessä leveänä ja keväisin vesi nousee helposti pelloille.

Möttösen jälkeen ensimmäinen silta sijaitsee Taipaleessa ja sen jälkeen pieniä maataloussiltoja riittääkin. Perhossa joen yli voi keskustan tuntumassa kävellä myös kolmea idyllistä kävelysiltaa pitkin.

Jykevimmät sillat löytyvät Pappilantieltä ja Oksakosken koulun vierestä.

Perhonjoki on vielä Perhossa kapea ja rannat ovat matalalla, joten siltoja on rakennettu runsaasti. Osa pienemmistä silloista on painorajoitettuja ja puukantisia. Keskustan ja Oksakosken välillä joen yli pääsee ainakin kahdeksaa isompaa tai pienempää siltaa pitkin.

Oksakoskelle on siirretty myös rautainen Siponkosken silta Vetelistä ja se palvelee nyt maataloussiltana.

Haukan kohdalla Perhonjoki kulkee kohti Haukilahtea ja Pulkkista. Yrttikosken padolla jokiuoma on jaettu kahtia. Perhonjoki laskee kanavaa pitkin Patanan tekojärveen, mutta jatkaa myös vanhaa uomaa pitkin kohti Haukilahtea.

Perhonjoen sillat Vetelissä

29. Haukilahti

30. Kukkosentie

31. Keinojärventie

32. Maataloussilta Peltokoski

33. Maataloussilta Tikkakoski

34. Pulkkisen silta

35. Forsbacka

36. Salmelan silta, Katajan silta

37. Siponkosken silta

38. Haapala, Haapasilta

39. Heikkilän silta

40. Kirkkosilta, Meijerin silta

41. Pappilankosken silta

42. Tunkkarin silta, Sairaalasilta

Vetelissä rakkautta jokeen ja jokilaaksoon kuvaa hyvin se, että edelleen osa puhuu Perhonjoen sijaan Vetelinjoesta. Jätetään tämä aihe kuitenkin toiseen kertaan, sillä myös Vetelistä löytyy siltoja ja niihin liittyviä tarinoita.

Alajuoksua kohti kuljettaessa Perhonjoen ensimmäiset Vetelin-puoleiset sillat ovat Haukilahdessa, jossa pääsee joen yli useammasta kohdasta. Sillat löytyvät myös Pulkkisesta, Forsbackasta ja Salmelassa.

Siponkosken kohdalla Halsuanjärvestä laskeva Halsuanjoki yhdistyy Perhonjokeen.

Heikkilänkosken yläpuolella on pato ja vanha mylly. Heikkiläntie ylittää joen myllyn alapuolella ja siltaa kutsutaankin Heikkilänsillaksi.

Heikkilänkosken alempana kuohuu Karjalankoski. Karjalankosken ja Nivasaaren virskistysalueella joen yli ei pääse siltaa pitkin, ainakaan toistaiseksi.

Kainuun ja Torpan kylien välissä kulkeva Kirkkotanhuaksi kutsuttu tienpätkä ylittää joen vanhan meijerin kohdalla. Siltaa kutsutaan kirkkosillaksi, mutta saatetaan siitä myös meijerinsiltana puhua. Rohkeimmat ovat kesäisin tehneet sillalta uimahyppyjä alla virtaavaan jokeen.

Pappilankosken yli valtatie 13:a kulkevaa siltaa kutsutaan Pappilansillaksi ja se on myös Vetelin kirkonkylän ainoa valtatiesilta. Sillan vieressä kulkee myös kevyenliikenteensilta ja alla kuohuva koski on ollut kalastajien suosiossa, sillä Pappilankoski on usein ollut yksi paikkakunnan lohen istutuspaikoista.

Viimeinen silta Vetelin puolella on Tunkkarin vanhasilta eli sairaalansilta. Sillan kupeessa on pieni uimapaikka ja avantouimareiden rakennuttama pukeutumiskoppi. Sillan komeaan kivijalkarakenteeseen on kaiverrettu rakennusvuodeksi 1925, jonka jälkeen siltaa on toki kunnostettu. Puupäällysteisen pinnan silta on kuitenkin säilyttänyt tähän päivään saakka.

Perhonjoen sillat Kaustisella

43. Järvelän riippusilta

44. Toholammintien silta

45. Penttilän silta

46. Puumalan kylien silta

47. Nikula, Kuorikosken silta

48. Salonkylä, Rauman silta

49. Salonkylä, Mankkilansaari

50. Salonkylä, Hongan silta / Myllyn silta

Perhonjoessa on Kaustisen puolella nykyään kahdeksan siltaa. Alajuoksulle päin kuljettaessa ensimmäisenä vastaan tulee Järvelän ja Varilan välillä kulkeva riippusilta, joka rakennettiin Markunkosken viereen ensimmäisen kerran 1950-luvun alussa. Alkuperäinen silta korvattiin uudella vuonna 2001.

Seuraavat joen ylityspaikat ovat Kaustisen keskustassa, jossa seisovat liki vieretysten uusi Toholammintien silta sekä vanha Penttilän silta. Uusi silta rakennettin kirkonkylälle 1960-luvulla uuden kantatien myötä. Vanha silta on silti ollut liikenteelle auki koko ajan. Monille ei-paikkakuntalaisille vanha ristikkokaiteinen silta on tuttu festivaaliviikolla järjestetyistä siltatansseista.

Kirkonkylän jälkeen seuraava joen ylityspaikka on Puumalan kylien vuonna 1985 valmistunut silta. Aikaisemmin paikalla oli vaarallinen kivisilta, jonka yli vedet tulvivat ja lapsia jouduttiin viedä kouluun Paavolan ja Känsälän puolelta veneellä. Uuden sillan rakentamiseksi kyläläiset vetosivat jopa presidentti Kekkoseen asti. Lopulta ponnistelut tuottivat tulosta ja joen yli rakennettiin uusi silta.

Viides Kaustisen nykyisistä silloista sijaitsee Nikulan Kuorikoskella. Loput kolme siltaa ovat puolestaan Salonkylässä (Rauman silta, Mankkilansaaren silta ja Hongan silta). Kun Rauman nykyistä siltaa remontoitiin viime vuonna, kyläläiset joutuivat kulkemaan koteihinsa kiertoteitä yli puoli vuotta.

Kaustisella on ollut aikojen saatossa kolme katettua siltaa (Rauma, Kuorikoski ja kirkonkylä), jotka on sittemmin purettu. Katettuja siltoja pitäjään rakennutti ainakin kirkonrakentaja Juho Jaakko Kuorikoski 1800-luvun lopulla.

Nykyisten ylityspaikkojen lisäksi Kaustisella on ollut silta ainakin Ketun ja Ylijoen välillä 1960-luvun alkuun asti. Lisäksi muistetaan, että ainakin Virkkalan Vanhantalon tienoilla oli vielä sotien jälkeen ylityspaikka, jonka kautta kävelijät pääsivät joen yli Huntuksen puolelle.

Kaustisen sillat ovat inspiroineet musiikkimiehiä. Konsta Jylhän tunnettuihin kappaleisiin kuuluu Penttilän sillalla. Arto Järvelän tuotannosta löytyy puolestaan Siltatanssit-tango ja Riippusillan hambo.

Halsuanjoen sillat

1. Lehtomaansilta

2. Alajoen patosilta

3. Isosaaren silta

4. Sillanpään silta

5. Lokasaaren silta

Halsuanjoki on Perhonjokeen laskeva joki ja Halsuan puolella sen ylittää yksi silta, joka johtaa Lehtomaahan eli Masalan leirintäalueelle. Kun Lehtomaasta kuljettiin ennen vanhaan Sillanpäätä kohti, joki ylitettiin toisen kerran Polsossa Isosaaren sillan yli. Polsossa on nähtävissä vielä vanhan sillan kiviarkkuja.

Lehtomaan silta Halsualla rakennettiin alunperin 1955. Jo ennen sitä paikalla oli pukkisilta, joka purettiin aina kevättulvien ja jäänlähdön ajaksi. Lehtomaan puusilta kävi kovin huonokuntoiseksi, jopa vaaralliseksi 80-luvulle tultaessa. Uusi, paikalla nykyisin oleva silta rakennettiin vuonna 1984. Nykyisin siltaa käyttävät muun muassa karavaanarit ja muut Masalan leirintäalueella asioivat ihmiset.

Toinen Halsuanjoen ylityspaikka Halsuan puolella on Alajoen myllyn padon päältä. Sitä käytetään peltotienä myllyn omistajan Hannu Mikkosen perheen talolle sekä joen takana oleville viljelyksille.

Hannu Mikkonen on myllynomistaja ja padon hoitaja jo kolmannessa polvessa.

Hannu Mikkosen mukaan pato on rakennettu vuonna 1953. Silloin padon päällä on ollut vain kapea kävelysilta. 60-luvun puolessavälissä kävelysiltaa levennettiin ajoväyläksi. Patosiltaa levennettiin uudelleen 90-luvun alkupuolella ja patoa korotettiin vuonna 2012.

Heinäkuussa 2012 eläkeläispariskunta lähti veneellä Masalasta liikkeelle aikomuksenaan esitellä aikuiselle pojalleen isän kalastuspaikkoja.

Kesätulvan vuoksi padossa oli yksi luukku täysin auki. Mikkonen sanoo virtaaman olleen tuolloin erittäin kova, 32 kuutiota sekunnissa. Hän havaitsi kolmehenkisen veneseurueen tulevan Halsuanjärveltä jokea pitkin kohti patoa. Mikkonen näki, kuinka vene osui sivuttain patoluukkuun, kaatui ja muljahti luukun alta alavirtaan.

Mikkonen huusi vaimoaan soittamaan hätänumeroon ja juoksi itse nopeasti sulkemaan luukun. Hänen ensimmäinen ajatuksensa oli, että seurue ei selviä tapaturmasta hengissä. Virtauma pitäisi saada nopeasti poikki, eikä se auttaisi yhtään, että pelastaja lähtisi rantapusikkoihin hyppimään. Patoluukku sulkeutuu nappia painamalla sähköisesti minuutissa tai parissa. Tuolloin sekunnit tuntuivat hyvin pitkiltä.

Kuin ihmeen kaupalla veden varaan joutuneet selvisivät suurella säikähdyksellä ja pienillä naarmuilla. He pääsivät uimaan rantaan noin puoli kilometriä padon jälkeen virtauman rauhoituttua. Mikkonen nimettiin ripeän toimintansa ansiosta vuoden 2012 keskipohjalaiseksi Arjen sankariksi.

#