sunnuntai 5.7.2020 | 19:36
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Vetelin lukion ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat 60 vuotta sitten

Lukioperinteet luotiin jo ensimmäisten opiskelijoiden toimesta

Hannes Torppa
Ke 12.6.2019 klo 19:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

VETELI

Perhonjokilaakson ensimmäinen lukio perustettiin Veteliin vuonna 1956. Vetelin lukio toimi pitkään alueen ainoana yliopistoon johtavana koulutuslaitoksena, Kaustisen musiikkilukio perustettiin 1976 ja Perhon lukio 1981. Yhteiskoulun kuudennen luokan eli lukion aloitti syksyllä 1956 yhteensä 26 oppilasta, joista 16 lakitettiin ylioppilaiksi 1959. Ensimmäiset jokilaaksostamme valmistuneet ylioppilaat kokoontuivat tänä keväänä yhteen, 60 vuotta valmistumisen jälkeen. Tapaamiseen saapui yhteensä kuusi ylioppilasta muistelemaan Vetelin lukion ensimmäisiä vuosia. Oppilaiden lisäksi matematiikan opettaja Martti Luoma pääsi osallistumaan tapaamiseen. Vetelin lukio oli hänen ensimmäinen työpaikkansa. Ylioppilaat lounastivat yhdessä, seurustelivat ja muistelivat lukioaikoja. Tämän lisäksi laskettiin kukkatervehdys edesmenneiden opettajien ja rehtori haudoille. Lopuksi vielä kokoonnuttiin kappelihartauteen ja täytekakkukahveille Hanna-Leena Lehtolan kotiin.

Monilla nuorilla tie olisi katkennut keskikouluun ilman omaa lukiota, sillä lähin lukio sijaitsi Kokkolassa. Jokilaakson ensimmäiseen lukioon tuli opiskelijoita Vetelin lisäksi myös Halsualta, Perhosta ja Kaustiselta. Ensimmäisten ylioppilaiden joukossa valmistunut veteliläinen Hanna-Leena Lehtolamuistelee, että opiskelijoiden pärjääminen ensimmäisissä kirjoituksissa oli tärkeää kaikille. Alusta lähtien paineet olivat suuret ja opetustavat poikkesivat nykypäivästä.

– Ensimmäisellä Saksan tunnilla rehtori Eero Hoffrén otti esille Saksan kartan ja puhui saksaa koko tunnin, muistelee Lehtola. Hieman säikähdimme, että tuleekohan tästä mitään, hän lisää.

Ensimmäisten oppilaiden tuli myös luoda lukioon perinteet, kuten penkinpainajaiset. Penkkareissa abiturientit pukeutuivat vanhoihin asuihin ja kiersivät kylää kuorma-auton kyydissä.

Tiukemman kurin lisäksi opetustavat erosivat nykyisistä melko paljon. Kaikilla oli samat pakolliset oppiaineet, ei valinnan vapautta. Ylioppilaskirjoituksissa oli pakollista kirjoittaa äidinkieli, reaaliaine, ruotsi ja saksa. Nykyään pitää kirjoittaa ainakin neljä ainetta, joista pakollisena on äidinkieli. Kolme muuta kirjoitettavaa saa valita kahdesta kielestä, matematiikasta ja reaalista. Toisen vuoden keväällä pidettiin koekirjoitukset, joista kaikki eivät päässeet läpi, vaan jäivät seuraavalle kerralle yrittämään uudestaan. 60-vuotta sitten lukiopäivät kestivät useimmiten aamu yhdeksästä iltapäivä kolmeen saakka. Tietenkin opiskelu jatkui kotona kotiläksyjen muodossa.

Vuonna 1959 valmistuneista ylioppilaista Lehtola on ainoa, joka asuu edelleen Vetelissä. Lukion jälkeen lähdettiin opiskelemaan muun muassa historiaa, lakia, valtiotiedettä ja teologiaa. Yksi valmistui farmaseutiksi ja kolme opettajaksi. Lehtola lähti toisen luokkalaisen kanssa Helsinkiin lukemaan teologiaa. Silloin ei ollut pääsykokeita, vaan paikan yliopistossa sai suoraan ylioppilastodistuksella.

Vetelin lukion loppuminen harmitti tapaamisessa monia, kun tiedetään millainen vaiva oli aikoinaan nähty lukion saamiseksi. Lukion ensimmäiset ylioppilaat toivoivat, että lukiotoiminta Vetelissä voisi vielä jatkua.

#