Paikallisuutiset

Lähimatkailu kasvattaa suosiotaan, Salamajärven kansallispuistossa perhonjokilaaksolaiset pääsevät nauttimaan karuista kankaista ja Suomen eteläisimmistä aapasoista

Hiekkatie pölisee auton renkaiden alla ja auringon valo siivilöityy kuusten ja mäntyjen oksien läpi. Siistiin talousmetsään tottuneet silmät näkevät peikkojen varjoja siellä täällä kivisellä kankaalla.

Ne ovat tietenkin vain vilkkaan mielikuvituksen tuotetta, mutta metsäpeuroja voisi alueella nähdä oikeastikin. Perhon, Kivijärven ja Kinnulan kuntien alueelle levittyvä 62 neliökilometrin kokoinen Salamajärven kansallispuisto on nimittäin metsäpeuran valtakuntaa.

Metsäpeura metsästettiin Suomesta sukupuuttoon sata vuotta sitten. Kuhmoon kuitenkin saapui 1950-luvulla metsäpeuroja rajan yli Venäjän Karjalasta ja Kuhmosta siirrettiin Salamajärvelle kymmenen metsäpeuraa 1979-1980. Seuraavan viiden vuoden aikana Salamajärvelle tuotiin 30 metsäpeuraa lisää. Tällä hetkellä peurakanta on alueella noin 1300 yksilöä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Loviisasta Salamajärven kansallispuistoon juhannuksen viettoon saapunutReija Mälkki on hyvin tyytyväinen onnistuttuaan näkemään autonikkunasta puistoon saapuessaan metsäpeuroja.

Mälkki on seurueineen lähdössä kiertämään seitsemän kilometrin Pahapuron lenkkiä eikä osannut lonkalta vielä heittää, mikä Koirasalmen ympäristössä olisi tehnyt häneen suurimman vaikutuksen.

HelsinkiläinenAntti Karhu perheineen pysähtyi Salamajärven kansallispuistossa matkallaan pohjoiseen Urho Kekkosen kansallispuistoon.

– Me tykätään retkeillä, toteaa puolisonsa ja 15-vuotiaan poikansa kanssa autolla ja asuntovaunulla matkaava Karhu.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Karhujen perheelle myös Salamajärven pysähdyksen kohokohta oli selvä.

– Sauna täällä oli aivan älyttömän hyvä! Antti Karhu kehaisee ja Koirasalmen luontotuvan yrittäjäMaarit Kirvesmäki hyrisee tyytyväisenä. Saunaa ovat monet kehuneet.

Antti Karhun Einari-koiran tassut tykkäävät esteettömällä reitillä enemmän puupinnasta kuin sepelistä.
Antti Karhun Einari-koiran tassut tykkäävät esteettömällä reitillä enemmän puupinnasta kuin sepelistä. Kuva: Trond H. Trosdahl

Etelä-Suomesta pohjoiseen kulkiessa Salamajärven seutu on Helsinkiä lähin useamman päivän retkeilyyn soveltuva yhtenäinen erämainen alue, missä on myös riittävästi palveluita, jotta yöpyminen onnistuu.

Salamajärven kansallispuistossa on siellä täällä kivikkoja, joita Keski-Pohjanmaalla yleisesti kutsutaan pirunpelloiksi. Kivikot ovat syntyneet jääkauden jälkeen veden jäätymisen ja sulamisen seurauksena. Muinaisrannaksikin kutsuttu pirunpelto on alue, jonka maa-ainekseksi on lajittunut isoja kiviä. Vedenpinnan laskettua pirunpeltoja on jäänyt myös syvälle sisämaahan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Varsinkin Iso Koirajärven ympäri kiertävä Metsäperäläisen taival on hyvin kivikkoinen reitin itäpuolella. Karhujen perhe oli käynyt edellisenä päivänä kiertämässä Iso Koirajärven ympäri ja he tekivät myös pyöräretken Ahvenlammelle.

Salamajärven kansallispuistossa on paljon pirunpelloiksi kutsuttuja karuja kivikkoja.
Salamajärven kansallispuistossa on paljon pirunpelloiksi kutsuttuja karuja kivikkoja. Kuva: Satu Hotakainen

Kirvesmäen yhdessä puolisonsaMarkku Leppäsen kanssa pyörittämä Koirasalmen luontotupa on oiva lähtöpiste lyhyemmille ja pidemmillekin vaelluksille. Pariskunta pitää majoitusyritystään kansallispuistossa nyt kuudetta vuotta.

Alkukesästä valmiiksi saatuna uutuutena on esteetön reitti, noin 300 metrin mittainen leveä sepelillä peitetty kulkuväylä ja lankkusilta suolla. Yrittäjät haluavat tarjota pääsyn luontoon myös heille, jotka kulkevat lastenvaunujen tai rollaattorin kanssa.

Majoituspalveluiden lisäksi luontotuvalla on myös kahvila, vuokrattavana sauna, kokous- ja juhlatiloja sekä mahdollisuus vuokrata esimerkiksi inkkarikanootti tai polkuvene.

Sysilammen vuokratupa, jota yrittäjät myös vuokraavat, sijaitsee noin 13 kilometrin päässä Koirasalmen luontotuvalta. Sysilammelle voi kulkea polkua pitkin, mutta sinne johtaa myös hiekka-autotie. Viimeiset 700 metriä täytyy kävellä, sillä tupien pihaan on ainoastaan huoltoajo sallittu kansallispuiston alueella.

- Tuolla suolla voi nähdä suuriakin metsäpeuralaumoja, Markku Leppänen sanoo kulkiessamme kohti Sysilammen vuokratupaa ja osoittaa huoltotien oikealla puolella levittäytyvää Sysilamminnevaa.

Jos on paljon hyttysiä, peurat tulevat mielellään aukeille paikoille. Leppänen mainitsee, että Sysilamminneva vaikuttaisi myös olevan metsäpeurojen usein käyttämällä kulkureitillä.

Markku Leppänen esittelee Sysilammen uutta vuokratupaa.
Markku Leppänen esittelee Sysilammen uutta vuokratupaa. Kuva: Satu Hotakainen

Uusimmat vuokratuvat otettiin käyttöön viime maaliskuussa. Markku Leppäsen mukaan varauksia on riittänyt hyvin. Vuokrattavana on kaksi kaasuliedellä, astiastoilla ja kuudella sänkypaikalla varustettua tupaa. Yhteensä nukkumispaikkoja on siis 12 jaettuna kahteen erikseen vuokrattavaan tupaan.

Tuvan vuokraajat saavat samaan hintaan käyttää rantasaunaa, jonne kylpyvedet kannetaan järvestä. Tupiin saadaan vesi pihalla olevasta kaivosta.

Mikäli saunominen ei ole kovin tärkeää retkeilijälle ja haluaa vain pysähtyä huilaamaan, on samassa pihassa käytettävissä myös itsepalveluperiaatteella toimiva autiotupa sekä kahden hengen vuokratupa. Niiden yhteyteen ei saunalupaa saa, mutta pihalla olevaa makkaranpaistopaikkaa toki saa käyttää samoin kuin nostaa vettä kaivosta juotavaksi.

Sysilammen pysäköintialueelta on reilun kolmen kilometrin matka Heikinjärvennevan luontotornille. Sieltä on hyvä tarkkailla lintuja, joita kansallispuistossa on runsaasti.

Markku Leppänen kertoo, että jo pelkästään Koirasalmen luontotuvan pihapiiristä voi bongata 60 eri lintulajia. Suomen eteläisimmät aapasuot Salamajärven kansallispuistossa ovat poikkeuksellisen vetisiä, ja siksi niillä esiintyy runsaasti lintuja.

Kansallispuistossa on myös useita tervahaudan jäänteitä, yksi löytyy myös luontotornin ja Sysilammen välisen polun varrelta. Tervanpoltto oli alueen tärkein metsänkäytön muoto ja elinkeino aina 1600-luvulta 1800-luvulle saakka.

Vasan kierroksella kierretään Pienen Koirajärven ympäri.
Vasan kierroksella kierretään Pienen Koirajärven ympäri. Kuva: Satu Hotakainen

Kotimaanmatkailu ja erityisesti lähiseutujen tutkiminen kiinnostaa suomalaisia, kerrotaan tuoreessa kyselytutkimuksessa. Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan tänä kesänä jopa 74 prosenttia suomalaisista aikoo matkustaa kotimaassa. Kesälomareissuilta ei odoteta pelkkiä nähtävyyksiä vaan ennemminkin elämyksiä ja rentoutumista. Luontokohteet, päiväretket lähiseudulle, retkeily ja patikointi nousivat kyselytutkimuksessa kesän matkailutrendeiksi.

Nämä trendit ovat myös haistaneet Perhossa ja Salamajärven kansallispuistossa yritystoimintaa pyörittävätMika Korte jaJarkko Norrena.

– Tällä alueella ei tällaisia ihan samanlaisia toimijoita ole. Olen myös kuullut, että Salamajärven kansallispuisto kiinnostaa nyt kansainvälisiä asiakkaita. Lappi ja Helsinki on jo nähty, halutaan rauhallisempaa paikkaa, missä tutustua luontoon, Mika Korte kertoo.

Norrena ja Korte järjestävät täyden palvelun pakettina vaelluksia kansallispuistoon. Toinen miehistä opastaa matkailijaryhmää, toinen ajaa huoltoautolla kohteeseen tuoden esimerkiksi yön yli ulottuvilla matkoilla riippumatot, sadesuojat ja ruokatarpeet yöpymispaikkaan. Näin vaeltajan ei tarvitse kuljettaa mukanaan muuta kuin pienen päivärepun.

– Tarjoamme helpotettua vaellustoimintaa. Ei olla vielä oikeastaan edes ehditty mainostamaan tätä, mutta minut on yllättänyt se, kuinka paljon kysyntää on ollut, Korte sanoo.

Hän sanoo, että helpotettu vaellus sopii monenlaiseen tilanteeseen, esimerkiksi lapsiperheelle se voi olla hyvä tapa päästä luontoon, kun kaikkea metsässä nukkumiseen tarvittavaa ei tarvitse itse kantaa. Miksipä palvelusta ei voisi hyötyä myös kansainväliset turistiryhmät, joilla tuskin on kaikkia eräretkelle tarvittavia tykötarpeita omasta takaa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä