Paikallisuutiset
Silta ja sen parlamentti – Hanhisalon uuden sillan rinnalle jätettiin vanha kyläläisten kohtaamispaikaksi
Hanhisalossa Ullavassa kokoontuu säännöllisesti siltaparlamentti ruotimassa valtakunnan asioita. Uusi, litiumilasteille mitoitettu silta valmistui vuonna 2006, mutta kyläläiset saivat säilytettyä vanhan sillan.
ULLAVA
Sellaisina sunnuntaiaamuina, kun keli ei aivan pakkasen puolella ole, kokoontuvat Ullavassa eläkeläismiehet Hanhisalossa vanhalla sillalla.
Hanhisalonjoen yli kulkee kaksi vierekkäistä siltaa. Vanha silta jätettiin vuonna 2006 valmistuneen sillan rinnalle. Ei tosin automaattisesti, vaan ensin oli perustettava kyläyhdistys ja sitten anottava sillan säilyttämistä Vaasan tiemestaripiirin johtajalta.
– Kerkesin tästä sillan niskoista tekemään kauppoja, 1000 markalla olisin ostanut. Maksaa en kerinnyt, kertoo siltaparlamentin vanhin,Tapani Hanhisalo.
Vanha silta sai jäädä paikalleen tapaamispaikaksi ja hanhisalolaiset ehtivät jo suunnitella sillan kattamista, mutta se on toistaiseksi jäänyt.
Uuden sillan valmistumisen jälkeen sillalla alkoi kokoontua miehiä. Tapaamiselle tuli nimikin: siltaparlamentti, mutta kukaan ei muista mistä nimi alkujaan keksittiin.
Vakioporukkaan kuuluvat Pekka Lindholm Viitasalosta, Tapani Hanhisalo, Heikki Puskala ja Jorma Hautamäki aivan sillan naapurustosta sekä Kauno Klemola Rahkosesta. Haastatteluhetkellä yksi vakiojäsen, Mauno Yli-Länttä on sairaalassa ja Tapio Uusipaikka töissä. Sitten on satunnaisia vierailijoita, kuten Mauno Meriläinen.
Ohikulkijat saattavat siltaparlamenttilaisia pistäytyä puhuttamassa ja huvia tuo myös järven ympäri kiertävien lenkkeilijöiden seuraaminen. Yleensä sillalla kokoonnutaan sunnuntaisin aamuyhdeksältä ja kokoontumiset kestävät siihen saakka, että on nälkä. Eväitä ei parlamentilla ole mukana, korkeintaan termospullokahvit on sillalla joskus nautittu.
Siltaparlamentissa tehdään monenlaisia päätöksiä ja suolataan poliitikkoja. Osansa ovat saaneet niin Sipilä kuin Trumpkin.
Yksi päätös on toteutettu: kun kylään muuttaa uusi ihminen, lähetetään siltaparlamentin vanhin jäsen tiedustelmaan tulijan nimeä ja toivottamaan tervetulleeksi paikkakunnalle.
Ullavan Ylikylien mahdollisesta siirtymisestä Kaustiselle eivät siltaparlamenttilaiset ota kantaa.
– Se koskee enemmän koulua ja on nuorempien asia, toteaa Tapani Hanhisalo.
Sillalla on kalusteena pöytä penkkeineen, joka on tämän vuoden tuotos. Värkit saatiin Kokkolan kaupungilta, kun sinne soitettiin ja uutta pöytää pyydettiin. Pöytää miehet eivät valmiina saaneet, vaan lautaa, kunhan ne käytiin Kokkolasta noutamassa.
– Tehtiin vanhan mallin mukaan. Vanha oli jo aivan mätä, sanoo Hanhisalo.
Seuraavana toiveena olisi kodan saaminen sillankorvaan. Nyt siltaparlamentin istuntokausi alkaa keväällä kelien lämmetessä ja päättyy syksyllä. Kodassa voisi istua vaikka ympäri vuoden asioita toimittamassa.
Kesäkuun alussa sillalla sytytettiin kynttilä. Aktiivinen siltaparlamentissa istuja ja kylän eläkkeelle jäänyt poliisi Markku Isoaho kuoli yllättäen.
– Jatkoajalla tässä ollaan kaikki, toteaa Jorma Hautamäki.
Siltaparlamentti ei jää suuremmin sairauskertomuksia kertaamaan, mutta jokaisella on takanaan reissuja sairaaloissa.
– Eihän tässä muuta toivo, kuin vaimolle töitä ja ihtelle terveyttä, sanoo Hautamäki.
Juttu on osa Perhonjokilaakson siltasarjaa, jossa esitellään alueen siltojen tarinoita ja historiaa. Lue sarjan aiemmat osat:
Elämää sillan kupeessa: Heikkilän sillan syllyt kuljetettiin Kokkolasta saakka erikoisella tavalla
Hanhisalon silta
Ensimmäinen tie Läntälle ja Hanhisalon silta on merkitty vuoden 1894 isojakokarttoihin, jotka on piirtänyt Aino Berger. Tie oli tehty jo 1857. Perimätiedon mukaan Läntän kraatari kertoi, että ensimmäistä tien hankki paikallinen emäntä, joka laittoi kontin selkäänsä ja lähti Vaasaan tietä hankkimaan.
Järvenympärystie rakennettiin paikallisin voimin vuosina 1926–1929 ja tuolloin myös Hanhisaloon rakennettiin standardien mukainen kiviarkullinen silta. Ministeriö myönsi 150 000 markan avustuksen tielle, että se tehdään normien mukaisesti.
Vuosina 1929–1959 palvelleen sillan niskat olivat puiset, joita tukivat A:n muotoiset kannattimet.
Autoliikenteen yleistyttyä Hanhisalon silta sai jykevämmän rakenteen ja teräskannattimet vuonna 1960.
Lähde: Olavi Keski-Rahkosen selvitys Rahkosen suvusta.