lauantai 6.6.2020 | 11:05
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Toiveissa hyvä hinta – Perhonjokilaaksossa turkiksia tuottaa 84 tilaa

Siniketun nahkojen hinnassa hienoista nousua syyskuun huutokaupassa.

Sanni Aho
Ke 9.10.2019 klo 16:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

KAUSTINEN

Alueen nuorilla on hyvä tuntuma turkisalaan, mutta olen kovin ylpeä kaikista alueeni tarhaajista, toteaa Kaustisen seudun turkistalousneuvoja Hanna Puputti. Hän kiertää Halsuan, Kaustisen, Lestijärven ja Vetelin turkistiloilla vähintään kerran vuodessa erilaisissa turkisalaan ja niiden neuvontaa koskevissa asioissa.

– Akuutissa tilanteessa voin hypätä vaikka avuksi tilan töihin, kertoo Puputti.

Hevosalalta turkisalalle siirtynyt Puputti on opiskellut alaa matkan varrella ja suoritti viime keväänä turkistarhaajan ammattitutkinnon. Alueen turkistalousneuvojana Puputti tekee äitiyslomansijaisuutta vielä ensi syksyyn saakka.

– Alueeni tiloilla on yllättävän mukava tilanne, ottaen nahkojen markkinatilanteet huomioon. Joitakin tarhoja on jäänyt pois, mutta pääsääntöisesti lopettaminen on johtunut muista kuin taloudellisista syistä. Eläkeiän saavuttaminen ja se, ettei jatkajaa ole löytynyt suvun jälkipolvista on vaikuttanut eniten lopettamispäätöksiin, kertoo Puputti.

Kaustisen Seudun Turkistarhaajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Mika Kykyri on kasvattanut kettuja vuodesta 1983. Tuolloin hän oli 14-vuotias. Kosketuspinta turkisalaan tuli sukulaisilta, jotka olivat tarhaajia jo entuudestaan.

Kykyrin tarhalla Köyhäjoella on eläimiä sen verran, että ne saa itse hyvin hoidettua. Varjotaloissa asustelee 600 sini- ja valkokettunaarasta sekä 3500 pentua.

Aikaa kettujen nahoituskauteen on reilu kuukausi. Nahoitusaikana Kykyrin turkistarhalla on apuna kolme henkilöä.

Erilaisia kuljetuspalveluita turkistilalla käy päivittäin. Kykyrin ketut syövät Kaustisen turkisrehulta tulevaa rehua, joka sisältää muun muassa teurastuksen sivutuotteita, kalaa ja viljaa.

– Turkistarhoille on hyväksi, että rehu pystytään tuottamaan lähellä, Kykyri sanoo.

Alueen turkistilat ja koko Suomen turkiselinkeino kilpailee osin Kiinan turkiskasvatuksen kanssa, mutta samalla Kiina on suurin suomalaisen sertifioidun turkiksen markkina-alue. Nahkojen laatu, sertifiointi ja jäljitettävyys ovat Suomen kipailuedut. Yksi kilpailuvaltti ja tapa pitää kulut aisoissa, on myös rehun hinta.

– Sekoittamoilla on tehty paljon töitä, että rehun hintaa on saatu laskettua. Esimerkiksi viljaa ostetaan turkisrehulle suoraan tiloilta, kertoo Kaustisen Turkisrehu oy:n hallituksessakin toimiva Kykyri.

Tilojen toimintaa ohjaa myös eläinten hyvinvoinnin Welfur-ohjelma, joka otettiin käyttöön kolme vuotta sitten. Welfur kuuluu yhtenä osana suomalaiseen tilasertifiointiin, joka aloitettiin vuonna 2005. Sertifiointi edellyttää 32 kohdan täyttymistä ja mikäli tila ei saavuta sertifikaatin edellytyksiä, ei nahkoja oteta myyntiin kotimaisen huutokauppayhtiön Saga Fursin kautta.

– Sertifioinnin säännöt ovat yksi tapa, miten voitiin vaikuttaa elävien siitoskettujen vientiin ulkomaille. Jos täältä ei olisi kettuja viety Kiinaan, ei siellä oltaisi tuolla tasolla jalostuksessa, kertoo Kykyri.

Sertifikaatti pitää myös olla kunnossa, mikäli haluaa ruokkia kettuja turkisrehulta tulevalla rehulla.

Turkisalalla on vankka sijansa Pohjanmaan maakuntien elinkeinorakenteessa. Painetta alalle luo niin lainsäädäntö kuin Kiinan turkiskasvatus, joka vaikuttaa nahkojen hintoihin.

Toivoa on, että nahkoista saadaan tulevana kautena aikaisempaa parempi hinta. Syyskuun huutokaupassa siniketun nahan kappalehinta oli jo viisi prosenttia edellistä parempi. Siniketun nahan keskikappalehinta edellisellä kaudella Saga Fursin myynnistä oli 59,84 euroa. Minkinnahan keskihinta oli 21,40 euroa. Turkisalan huippukaudella 2012-2013 nahkoista maksettiin kolme kertaa enemmän.

– Pitää muistaa, että tuo kaikki on aitoa vientituloa, etenkin kiinalaista rahaa. Sinne myydään lähes kaikki nahat, sanoo Kykyri.

– Todella pitkällä tähtäimellä katsottuna olen huolissani, että mitä politiikka tälle alalle tekee, Kykyri toteaa.

Turkisala työllistää

Turkisala työllistää 5000 henkeä Suomessa.

Tilojen määrä on laskenut ja tilakoko kasvanut. Vuonna 2018 Suomessa turkiksia toimitti 763 tarhaa, kun vuonna 2010 tarhoja oli 1043.

Keski-Pohjanmaan turkistuottajien osuus tiloista on 19 prosenttia.

Kaustisella nahkoja kaudella 2017-2018 tuotti 62 turkistilaa (myynnin arvo 10 014 000 euroa), Halsualla neljä (3 936 000 euroa), Vetelissä 18 (3 016 000 euroa). Lestijärvellä toimii yksi tila, mikä ei näy tilastoissa.

Kuntien vuoden 2017 verotuloista turkiskasvatuksen osuus oli Halsualla 12,4 prosenttia, Kaustisella 8,3 prosenttia ja Vetelissä 3,4 prosenttia.

Suomi on Euroopan kolmanneksi suurin turkisten tuottaja Tanskan ja Puolan jälkeen. Kettuja sen sijaan kasvatetaan Suomea enemmän vain Kiinassa.

Lähde: Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton, Fifurin tilasto 2019.

#