Paikallisuutiset

Askelmerkit viimeiselle matkalle – hauturi kannustaa kirjaamaan ylös omat hautajaistoiveet

Juttu on julkaistu aikaisemmin Perhonjokilaaksossa 31.10.2018.

KAUSTINEN

Vaikkei olisikaan iäkäs tai kuolemansairas, omia hautajaisiaan on hyvä miettiä ja keskustella toiveistaan etukäteen omaisten kanssa. Tähän kannustaa Kaustisella ja Perhossa kukkakauppa- ja hautaustoimistoyrittäjänä toimivaHarri Siljala.

– Se helpottaa aikanaan läheisiä hautajaisjärjestelyiden tekemisessä, Siljala sanoo ja kertoo, että usein omaiset ovat kuoleman kohdatessa ymmällään ja joutuvat pohtimaan, kuinka vainaja olisi toivonut toimittavan hautajaisjärjestelyiden suhteen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Toiveet hautajaisten varalle on myös hyvä kirjata ylös paperille. On myös mahdollista tehdä hautaustestamentti, jossa toiveiden ilmaisun lisäksi on mahdollista sopia ennalta hautausjärjestelyistä hautaustoimiston kanssa.

– Muutamia hautaustestamentteja on tullut vastaan, kertoo alalla seitsemän vuotta ollut Siljala.

Jos vainaja on aikanaan ilmoittanut haluavansa tulla tuhkatuksi, silloin hän on Siljalan mukaan yleensä kertonut myös laajemminkin toiveitaan hautajaisten suhteen.

Siljalan mukaan Perhonjokilaaksossa perinteinen arkkuhautaus ylivoimaisesti suositumpi hautaustapa tuhkaukseen verrattuna. Suurin syy tähän on se, ettei Keski-Pohjanmaalla ole omaa krematoriota, vaan vainaja on vietävä tuhkattavaksi joko Seinäjoelle tai Vaasaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Meidän asiakkaitamme tuhkataan vuodessa yleensä viidestä kymmeneen.

Harri Siljalalla on hautaustoimisto Kaustisella ja Perhossa.
Harri Siljalalla on hautaustoimisto Kaustisella ja Perhossa. Kuva: Maija Ahonen

Usein hautausjärjestelyt käynnistyvät sillä, että omaiset tulevat valitsemaan arkkua. Siljalan mukaan nykyään löytyy hyvin laaja valikoima erilaisia arkkuja kangasverhoiluista arkuista puuarkkuihin. Vaikka asiakkaat ovat nykyään valmiita tekemään rohkeitakin arkkuvalintoja, perinteisilläkin malleilla on kannattajansa.

– Esimerkiksi tupsullinen ja hapsullinen kangasverhoiltu arkku pitää olla valikoimassa.

Siljalan mukaan arkkujen valmistuksessa on viime vuosina kiinnitetty erityisesti huomiota niiden ekologisuuteen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kaikki arkun osat pitää maatua.

Hauturi rohkaisee lähiomaisia osallistumaan vainajan arkuttamiseen, mikäli yhtään siltä tuntuu.

– Arkkuun laitossa ei tarvitse omaisena välttämättä tehdä mitään konkreettista, voi olla vain läsnä.

Varta vasten suunniteltujen vainajanvaatteiden sijasta vainaja voidaan pukea myös omiin vaatteisiin, kuten pukuun tai mukavaan yöpaitaan. Monesti arkkuun laitetaan mukaan myös jokin muistoesine, esimerkiksi koru, valokuva tai kirje.

Perhonjokilaakson alueella pääsääntöisesti kaikille vainajille järjestetään ulosveisuu, joko pienimuotoisesti lähimpien sukulaisten kesken tai jopa koko kylän voimin.

Tuolloin vainaja saatetaan yleensä sairaalalta kirkon ruumishuoneelle ja samalla järjestetään pienimuotoinen hartaus. Ulosveisuussa vainaja saatetaan käyttää myös kotona, arkku kannetaan jopa sisälle asti.

– Joskus kuulee kerrottavan, että taloa rakennettaessa on tehty leveämmät ovet siksi, että arkun mahtuu tuomaan sisälle sitten aikanaan, ulosveisuita pitävä Siljala kertoo.

Ulosveisuutilaisuudessa arkku yleensä avataan ja väki vielä näkee vainajan.

Toisaalta nykykulttuurissa on Siljalan mukaan nähtävissä tiettyä vieraantumista kuolemasta eikä vainajan katsominen ole välttämättä mikään itsestäänselvyys. Lapsia hän kiittelee ennakkoluulottomuudesta.

– Vanhemmat aika usein arastelevat turhaan. Lapset osaavat suhtautua kuolemaan luonnollisemmin kuin aikuiset.

Arkkujen kaikkien osien on maaduttava, kertoo Harri Siljala.
Arkkujen kaikkien osien on maaduttava, kertoo Harri Siljala. Kuva: Maija Ahonen

Yleensä parin viikon päästä kuolemasta on edessä hautajaiset. Vaikka Perhonjokilaakson alueella suurin osa hautajaisista on edelleen julkisia, Siljalan mukaan niin sanotut hiljaiset hautajaiset ovat pikkuhiljaa kasvattaneet suosiotaan myös tällä seudulla. Välimuotojakin on tullut kuvaan.

– Siunaustilaisuuteen saatetaan kutsua julkisesti, mutta muistotilaisuus on pienemmälle, erikseen kutsutulle joukolle, Siljala kertoo.

Riippumatta hautajaisten julkisuudesta Siljalan mukaan tällä seudulla hautajaisten väkimäärä on tyypillisesti 50:n ja 150:n välillä.

– Joskus on toki pienempiä ja joskus suurempiakin tilaisuuksia.

Hautajaisten kukkalaitteissa on Siljalan mukaan viime vuosina siirrytty jossain määrin yksinkertaisempaan ja selkeämpään tyyliin.

– Kimppumalliset kukkalaitteet ovat myös lisääntyneet.

Vaikka hautaustoimiston edustaja ei välttämättä osallistu itse hautajaisiin, on Siljala usein hautajaisissa toisen roolin kautta. Laulun ja urkujen soiton taitava mies nimittäin usein tuuraa lähialueen kanttoreita. Siljalan mukaan hautajaisten virret ja muu musiikki ovat hyvin usein melko tuttuja ja eri hautajaisissa toistuvia kappaleita.

– Välillä on oikein mukava, kun saa opetella soittamaan jotain ihan uutta.

Siljala toimii Kaustisella kanttorina myös tämän viikon lauantai-iltana, kun kirkossa pidetään pyhäinpäivän messu, jossa sytytetään kynttilä jokaisella vuoden aikana hautaan siunatulle.

– Kirkossa luettavien nimien joukossa on paljon tuttuja nimiä. Arvokas tilaisuus on myös eräänlainen työvuoden päätös itselle.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä