maanantai 30.11.2020 | 01:22
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Matkalla Unescoon -kolumni: Tärkeät palaset

To 1.10.2020 klo 10:00 | päivitetty to 14:50

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Näin lukuvuoden alkumetreillä selaan jälleen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ruudulla ja yritän sisäistää viisaita sanoja, etsiä tärkeitä nostoja eri kursseille. Samaan aikaan pahuksen korona sekoittaa pakkaa tuoden mukanaan kaikenlaista pohdittavaa mm. opetuksen järjestelyihin. Luen näytöltä: ”Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle… Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan.”

Niin, siinähän se. Kaustislaisen lapsen kasvuympäristö parhaimmillaan. Vahva kulttuurinen perintö on läsnä, ja alueella riittää ihmisiä, jotka ovat nähneet ja näkevät sen merkityksen, jaksavat perintöä vaalia ja viedä eteenpäin. On festivaalit ruokkimassa kiinnostusta myös muita kulttuureita kohtaan.

Merkittävä kulttuuriperintö, se kaustislainen kansanmusiikki ja viulunsoitto, on luonut kaustislaisuudelle vahvan ja terveen itsetunnon. Tiedetään, että tämä me osataan. Tiedetään, että tämä on tärkeää. Tunnistetaan myös, kuinka paljon hyvää se elämään tuo, joskin meinaahan se välillä viedä sitä aikaa ja välillä vähän lomiakin. Terveellä itsetunnolla varustettu pelimanni arvostaa myös muita eikä pidä itseään muita parempana – niinhän sitä siellä penkeillä vieretysten ollaan.

Toisaalla opetussuunnitelman perusteissa muistutetaan, että oppilaat kasvavat maailmaan, joka on ”kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.”

Ihmiselle yleensä tekee hyvää, kun on juuret ja tietää, mistä tähän maailmaan ponnistaa. Niin kuin tiedetään, arvot ovat peräisin siitä kulttuurista, jossa eletään, ja yleensä arvojen katsotaan olevan varsin pysyvänsorttisia. Kun omaa näkökulmaa on tarpeen laajentaa, musiikin harrastamisen kautta pääsee helpostikin tutustumaan uusiin kulttuureihin ja ihmisiin, tapahtuu se sitten kuulijana tai muusikkona, kotona tai maailmalla. Tämä ajatus on näkynyt esimerkiksi Kaustisen festivaalien ohjelmassa ja sitä kautta juhlien arvomaailmassa alusta alkaen.

Tällä hetkellä koulumaailmassa korostetaan oppimiskäsitystä, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Toimijuuden rinnalla osallisuus ja hyvinvointi ovat keskeisiä kasvatustieteen ja musiikkikasvatuksen tutkimusalueita. Kun vahvan kulttuuriperinnön omaava nuori ponnistaa pelimanninpenkiltä maailmalle, hän on parhaimmillaan saanut ”harrastaa” kaikkea näitä kolmea. Toivottavasti hän ymmärtää ja kokee kuuluvansa johonkin, joka on tärkeää ja jossa hän on tärkeä. Viulunsoitto on vain yksi osa kaustislaista viulunsoittoa.

#