torstai 5.8.2021 | 04:13
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Anna Vehkalampi kolumnissaan: Kehon toimivuus on oleellisempaa kuin kehonpaino

Ti 1.6.2021 klo 18:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Toisinaan tuntuu, että olisi helpompaa, kun omistaisi vain mielen ja sielun. Ei tarvitsisi ruokkia, hoitaa ja huoltaa kehoa. Tuntuu, että keho ikään kuin vain roikkuu perässä ja sitä huomaa ajelehtivansa oman pään sisällä mitä erikoisemmissa ajatuskehissä.

Nämä ajatukset ovat toisinaan hyvin julmia kehoa kohtaan. Virheiden määrä tuntuu loputtomalta ja aina sitä päätyy jotenkin siihen samaan mustavalkoiseen lopputulokseen: ”Pienempi on parempi. Jos laihduttaisin, voisin olla myös muiden silmissä viehättävämpi, jopa hyväksytympi.”

Myös suhde ruokaan liikkuu liian monilla nuorilla ja aikuisilla epäterveen ja terveen rajamailla. Jatkuvat herkkulakot ja kieltolistat tuovat mielen kontrolloivalle puolelle rauhaa, mutta väsyttävät taas mielen armollista ja lempeää puolta. Myös annoskokojen pienentäminen ja liika liikunta ovat yhä useammille arkipäivää.

Vaikka olisit kuinka pieni ja laiha tahansa, se ei tee sinusta parempaa ihmistä.

Jatkuva laihduttaminen, kehon tarkkailu ja kontrollointi ei tee kehoasi terveemmäksi; päinvastoin se kuihduttaa kehoa ja pahimmillaan aiheuttaa elimistöön puutostiloja.

Olen valtavan kyllästynyt kulttuuriin, jossa ihannoidaan tiettyä kehonpainoa ja lihaserottuvuutta. Paino on vain luku. Se ei kerro ihmisarvostasi yhtään mitään. Puhutaan myös luonnollisesta painosta eli siitä painosta, mihin keho luontaisesti hakeutuu. Kehonpainon heitteleminen elämän aikana on normaalia eikä sille tulisi antaa liikaa painoarvoa.

Mitä ruokaan tulee, niin ruoka on vain ruokaa. Ei automaattisesti hyvää tai pahaa. Jos syö säännöllisesti ja ravintorikkaasti, voi herkutella aivan vapaasti ilman pelkoa lihomisesta tai kehonkoostumuksen muuttumisesta.

Itselleen voi asettaa tiettyjä kysymyksiä, kun mieli alkaa liikaa viipyilemään kehon kontrolloinnissa. Miten kehoni toimii? Saako se riittävästi ravintoa? Millaista ravinto todellisuudessa on? Annanko keholleni päivittäin lepoa ja palautumista? Huollanko kehoani riittävästi? Puhunko kehostani lempeästi, ymmärtävästi ja kauniisti? Mitä sanoisit samassa tilanteessa olevalle ystävällesi? Tuskin ruoskisit häntä samoin kuin ruoskit itseäsi – eikö niin! Myös kokonaiskuvan tarkastelu helpottaa. Jos keho toimii riittävän hyvin, on syytä suureen kiitollisuuteen.

Täytyy myös muistaa, että ajatusten ja konkreettisen toiminnan välillä on aina tilaa.

On tilaa pysäyttää toiminta, suunnata sitä muualle tai muuttaa ajatuskulkuja. Sinun ei siis tarvitse alkaa liikkumaan laihdutushakuisesti eikä myöskään lopettaa herkuttelua, vaikka ajatuksesi niin kehottaisivat.

Toivon, että jokaisen kehonkuva saisi kehittyä omaan tahtiin lämpimässä ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Sellaisessa, jossa kehon kautta ei mitata paremmuutta eikä kehon suoritukset kuten Cooperin testi ole mitta ihmisyyteen.

Maailmassa on miljoonia kehoja ja jokainen keho on hyvä sellaisena kuin on.

#