Teiden talvihoito on keskustelunaihe, josta riittää puhetta joka vuosi. Selvitimme, ovatko Perhonjokilaakson lukijat tyytyväisiä teiden talvikäyttäjiä. Tunnetaanko olo turvalliseksi alueen teillä?

Verkkokyselyymme vastasi yhteensä 40 henkilöä, joista 35 prosenttia kertoi kokevansa olonsa turvalliseksi Perhonjokilaakson alueen teillä liikkuessa. Vajaa puolet vastaajista koki tilanteen päinvastaiseksi.

Loput vastaukset olivat jotain ”kyllän” ja ”ein” väliltä: avoimet vastaukset vaihtelivat ”pääasiassa kyllästä” ”joskus muuta kuin turvallista” -vastaukseen. Näissä tapauksissa turvallisuuden tunteen kerrottiin olevan tilannesidonnaista. Esimerkiksi nimimerkki Ammattikuljettaja ei välttämättä tunne oloaan turvalliseksi aikaisin aamulla, jos tien kunnossapito on vielä suorittamatta.

Moni muukin vastaaja koki nimenomaan aikaiset aamulähdöt hankaliksi, jos teitä ei ole vielä aurattu.

Toisaalta moni olonsa turvalliseksi kokeva korosti omissa perusteluissaan tielläliikkujan omaa vastuuta olosuhteiden huomioimisessa.

Nimimerkki Jep toteaa, että ”talvi on talvi ja silloin välillä on haastavampi keli”. Nimimerkki Entinen taksiyrittäjä muistuttaa, ettei ole auraajan vika, jos on huono keli. ”Taivaalta ne sateet ja tuiskut tulee”, hän kirjoittaa.

Nimimerkki Kassi puolestaan toteaa ajavansa kelin ja omien taitojensa mukaan. Nimimerkki 812 kertoo olevansa ”tarkkana kuin porkkana, kun teillä liikkuu sen vähän, mitä pitää liikkua”.

Metsäläinen puolestaan toteaa alueen teiden olevan ”ok, kun vertaa muualle Suomeen”.

Turvattomuuden tunnetta kokevat mainitsevat perusteluissa usein aurauksen, sohjonpoiston ja liukkaudentorjunnan, joita he eivät pidä riittävänä.

”Tiet aurataan huonosti, syvät urat ja pieni kevyt auto on huono yhdistelmä. Varsinkin se hirvittää, kun suojasään jälkeen ei käydä edes loskaa auraamassa pois ja seuraava pakkanen on se viimeinen naula arkkuun.” – Herran haltuun

”Liukasta, muhkuraista, ensin vedetään suolaa ja ootetaan että jos sattuisi sulamaan. Eihän aurata kannata. 25 cm sölssyä tiellä. Työkaveri ajoi ulos tieltä katon kautta ympäri. Tai sitten peilijäätä, tarvii nelivetomaasturin talveksi.” – IH

”Aurausvallien alasajo tehdään liian myöhään. Ainakin kt 63:lla vallit ehtivät aina sulaa tielle. Monessa kohtaa joutuu vesipotteja väistää. Myös polanteen poistossa olisi parantamista.” – Tirri-61

Aina turvattomuuden kokemus ei johdu suinkaan keliolosuhteista tai talvihoidon tasosta, vaan muiden tielläliikkujien piittaamattomasta käytöksestä. Esimerkiksi N toteaa näin: ”On myös paljon törppöjä, jotka vaarantavat liikennettä.”

Nimimerkki ”Nopeusrajoituslukema on maksimi, ei minimi” kuvailee tilannetta puolestaan seuraavasti: ”Kunnossapito tekee parhaansa, mutta usein ne toiset tienkäyttäjät tekevät kulkemisesta vaarallista: ajonopeudet korkeita, vaikka tie olisi kapea ja vilkas sekä talvikelit vallitsevat. Ja jos ajaa (vakionopeudensäätimen varmistamana) valtatiellä nopeusrajoituksen mukaan, niin useampi auto porskuttaa ohi. Itse myös kävelen ja pyöräilen ympäri vuoden, niin on tullut havaittua kummallinen ’liikennesääntöjen muutos’: jos autoilija huomaa omalla väylällään kevyttä liikennettä sekä samaan aikaan viereisellä kaistalla vastaantulevan auton, niin useimmiten tämä autoilija kiihdyttää eikä hidasta. Silloin vastaantuleva auto joutuu joko hidastamaan tai väistämään penkkaa kohti. Itse siinä kävelijänä/pyöräilijänä vain ihmettelee tilannetta ja miettii, miten voi liikennesäännöt kääntyä kollektiivisesti ympäri.”

Useampi vastaaja kaipasi kohennusta kevyenliikenteen talviolosuhteisiin. Esimerkiksi nimimerkki Invalidipyörällä kuntoon kaipasi pyöräteille höyläystä: ”Nyt ovat urilla ja askelkuopilla ja pyörätien liittymässä on aurausvalli. Jos ajaa sen päältä ohjaus ei tottele ja puskee ojaan.”

Tirri-61 kaipasi puolestaan hiekotusta bussipysäkeille: ” Lapset ei taho tohtia mennä autoon, kun on oikein liukasta. Varsinkin kun pysäkki on mäessä.”

Myös pienten lasten turvallisuus huolettaa näkyvyyden peittävien lumipenkkojen takia.

Kyselyssä oli mahdollista myös kertoa, minkä kohteen hoitoon toivoisi erityisesti kohennusta.

Parempaa tienhoitoa toivottiin muun muassa Ullavan ja Kälviän välille sekä Rahkosen alueelle, Köyhäjoelta Halsualle, Kaustisella Pajalantielle ja Varilantielle, Kaustisen kunnan teille, valtatielle 13 välille Kaustinen-Viiperi, Vetelissä Räyringintielle ja Forsbackantielle ja Perhossa Salamajärventielle.

Vaikka teiden talvihoidosta annetaan helposti kritiikkiä, Perhonjokilaakson verkkokyselyssä annettiin auraajille myös kiitosta ahkeruudesta ja hyvästä työnjäljestä:

”Tekevät pitkää päivää, kun tilanne on päällä.” – Nopeusrajoituslukema on minimi, ei maksimi

”Nopea toiminta silloin, kun on tarvetta.” – Yx-ullavalaine

”Kyllä täällä Perhonjokilaakson alueella on tiestö hoidettu mallikkaasti.” – MaVi

”Tiet ovat olleet koko talven hyvässä kunnossa.” – Autoilija

”Hyvin ja kohtuullisessa ajassa aurattu.” – Potkukelkkailijakin olisin joskus

Osa halusi myös kehua erikseen tiettyjen teiden hoitoa. Kiitoksia lähetettiin Halsuan ja Sillanpään välille, Pulkkisentielle, Haukilahdentielle, yleisesti Veteliin sekä Kaustiselle Siltatielle ja päiväkodin aikaisesta aurauksesta.

Kiitosta saivat myös sellaiset kohteet, joita oli toisissa vastauksissa moitittu. Tällaisia mielipiteitä jakavia kohteita ovat muun muassa valtatie ja kantatie.